Osana laajempaa hyvinvointivaltion ja politiikan muutosta tiedosta ja asiantuntijuudesta on tullut keskeisiä poliittisen toimijuuden ja vaikuttamisen muotoja. Tämä koskee myös tasa-arvopolitiikkaa: tasa-arvopoliittisia tavoitteita pyritään yhä useammin edistämään erikoistuneen tasa-arvoasiantuntijuuden, politiikan tarpeisiin muokatun tutkimustiedon sekä julkishallinnon välineisiin ja toimintakulttuuriin mukautettujen tasa-arvon edistämistekniikkojen avulla. Artikkelissa tarkastellaan tätä tasa-arvopolitiikan professionaalistumista Suomessa käyttäen esimerkkinä sukupuolitietoista budjetointia. Tarkastelu sidotaan teoreettiseen keskusteluun epäpolitisoitumisesta keskeisenä uusliberaalin hallinnan, uuden julkisjohtamisen ja tietoon perustuvan päätöksenteon piirteenä. Artikkelissa kysytään, miten professionaalistuminen sekä epäpolitisoi että politisoi feminististä tietoa ja toimijuutta. Siinä osoitetaan, että professionaalistunut tasa-arvopolitiikka kanavoi feminististä tietoa politiikkaan, mutta häivyttäessään tiedon poliittisuuden se uhkaa kadottaa myös feministisen tiedon muutosvoiman.