Henkilötietoja sisältävä data tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia kuntalaisten hyvinvointia ja autonomiaa tukevien palvelujen tuottamiseen sekä julkisten palvelujen tehostamiseen. Lähtökohta on, että palvelut ovat eettisiä ja säädösten mukaisia. Tietosuojasäädösten tulkintavaikeudet ovat kuitenkin este kuntien palvelukehitykselle. Tuloksena on ollut päällekkäistä työtä, turhia kuluja ja pitkälle valmisteltujen uudistusten jäädyttämisiä. Ongelman ytimessä on epätietoisuus sekä pirstaloitunuttulkinta siitä, mihin  oikeusperusteeseen datan käsittelyn tulisi kulloinkin kytkeä. Tulkinta on vielä vaativampaa, mikäli yhteistyökumppani on yritys ja/tai kolmas sektori. Nykyinen tilanne viivyttää digitalisaation hyötyjen realisoitumista, tulee kalliiksi ja on haitaksi niin kansalaisille kuin yhteiskunnallekin.