Miratorin vuoden 2021 numero keskittyy medievalismiin ja historiografiaan. Osittain tämä on suunniteltua, osittain onnellista sattumaa. Kaksi numeron artikkeleista perustuu avoimeen kirjoi-tuskutsuun teemasta medievalismi 2000-luvulla. Molemmissa medievalismia käsittelevissä artik-keleissa ajankohtaiset ilmiöt yhdistyvät ymmärrykseen kansallisesta historiakulttuurin ja kulttuu-risen muistin traditiosta.Heidi Henriikka Mäkelän ”The Desired Darkness of the Ancient: Kalevalaicity, Medievalism, and Cultural Memory in the Books Niemi and Viiden meren kansa” käsittelee Kalevalan ja kale-valaisiksi ymmärrettyjen ilmiöiden kuten kalevalamittaisen runouden käyttöä suomalaisessa nyky-romaanissa eli Juha Hurmeen Finlandia-palkitussa Niemessä ja Risto Isomäen novellikokoelmassa Viiden meren kansa. Mäkelä kytkee Hurmeen ja Isomäen fiktion suomalaisen kalevalaisuuden 1800-luvulla alkaneeseen perinteeseen. Hän käsittelee teoksia myös osana kansainvälisen medie-valismin tutkimuksen keskusteluja ”pimeän” ja ”barbaarisen” keskiajan kiehtovuudesta ja autent-tiseksi kokemisesta.Karl Christian Alvestadin artikkelin ”Mainstream Norwegian Medievalism in the Twenty-First Century: Continuity and Change in Narrative and Form” kohteena on norjalaisen nykymedievalis-min valtavirtaiset muodot. Artikkeli on näin ollen myös kommentti aiempaan tutkimukseen, jossa poikkeus eli terroristi Anders Behring Breivik nostetaan esimerkiksi norjalaisesta medievalismista. Alvestadin kohteena ovat paljon vähemmän dramaattiset mutta laajoja osallistujia ja yleisöjä kerää-vät tapahtumat ja tuotteet: elokuva The Last King/Birkebeinerne (2016), Norjan 1200-luvun alun sisällissodan kuuluisaa hiihtoretkeä muisteleva Birken -hiihto ja Trondheimiin johtavat pyhiinvael-lusreitit. Alvestad näkee yhtymäkohtia vanhaan nationalistiseen medievalismin traditioon, mutta kiinnittää huomiota siihen, että 2000-luvun medievalististen esitysten kohteena ei enää ole kansa-kunta tai muu yhteisö, vaan ensi sijassa yksilö.Teemaosion lisäksi numerossa julkaistaan kuuden turkulaisen kulttuurihistorioitsijan yhteisar-tikkeli ”Jarl Gallén keskiajan tutkijana”. Historiografinen artikkeli käsittelee yhtä merkittävimmistä suomalaisista 1900-luvulla vaikuttaneista keskiajan historian tutkijoista. Kirjoittajat tarkastelevat Gallénin tuotantoa suhteessa aikansa historiantutkimuksen metodologisiin virtauksiin, yhteiskun-nan muutoksiin ja Gallénin aatteelliseen ja uskonnolliseen taustaan.Vertaisarvioitujen artikkelien lisäksi numerossa on kaksi kirja-arviota: Rose-Marie Peaken arvio Alicia Spencer-Hallin ja Blake Guttin toimittamasta kokoomateoksesta Trans and Genderqueer Subjects in Medieval Hagiography sekä Jarkko Vikmanin arvio Antti Marjasen, Ulla Tervahaudan ja Ville Vuolannon toimittamasta suomennoksesta Varhaiskristilliset lapsuusevankeliumit.