Tässä katsausartikkelissa esitellään pienten analyyttisten koeporausten avulla eduskunnan täysistuntopuheet vuodesta 1907 lähtien koneluettavassa muodossa tarjoavan FinParl-aineiston mahdollisuuksia digitaaliselle parlamenttitutkimukselle. Analyyseissä havainnollistetaan laskennallisten menetelmien käyttöä isojen aineistojen eksploratiivisen eli uutta kartoittavan analyysin välineinä ja tarkastellaan saatuja tuloksia suhteessa parlamenttitutkimuksen kenttään. Analyyseissä fokusoidutaan erityisesti kansanedustajien täysistuntopuheiden sanastoon, jonka avulla analysoidaan hallitus-oppositio-asetelman sekä edustajien puoluetaustan vaikutusta täysistuntopuhuntaan. Lisäksi havainnollistetaan sanapohjaisen analyysin mahdollisuuksia tutkittaessa puhujien semanttista läheisyyttä sekä täysistuntokeskusteluissa käsiteltyjä teemoja. Kokonaisuutena esitetyt analyysit osoittavat laskennallisten menetelmien avaavan kiinnostavia mahdollisuuksia juuri laajojen tekstikokonaisuuksien tutkimukselle ja siten mahdollistavat esimerkiksi pitkän aikavälin muutosten analysoinnin parlamenttipuheelle tyypillisten konventioiden, piilevien argumentaatiorakenteiden tai temaattisen syklisyyden tutkimiseksi. Laskennallisia menetelmiä ei tulisikaan nähdä kilpailija muille menetelmille, vaan tutkimusvälineistöä rikastuttavana tutkijan työkaluna.