Perinteinen pohjoismainen sanomalehtitukijärjestelmä on 1960-luvulta lähtien perustunut yhdistelmään kohdennettua suoraa valikoivaa tukea ja koko toimialaan alennetun tai nollaverokannan muodossa suuntautuvaa välillistä tukea (Ots et al. 2016). Vaikka Pohjoismaita on pidetty niin sanottuina "median hyvinvointivaltioina" (Syvertsen ym. 2014), joilla on verrattain samanlaiset mediatukijärjestelmät, Suomi on käytännössä luopunut suorasta lehdistötuesta ja perinteisestä pohjoismaisesta kaksoistukitukimallista jo 1990-luvulla (Ala- Fossi 2020). Huolimatta siitä, että sanomalehtiä on vuosikymmenten aikana tuettu huomattavassa määrin julkisin varoin, niiden vaikutuksista tai siitä, miten erilaiset kansalliset tukijärjestelmät ja niiden tavoitteet ovat saattaneet eriyttää sanomalehtimarkkinoiden rakennetta eri Pohjoismaissa, ei ole paljon akateemista tutkimusta (ks. esim. Wiren et al. 2021). Samanaikaisesti sanomalehtikustantajat ovat kaikissa Pohjoismaissa kohdanneet liiketoimintaympäristössään merkittäviä muutoksia ja haasteita (Björkroth & Grönlund, 2015). Tutkimuksessamme selvitetään, ovatko erilaiset lähestymistavat sanomalehtien tukemiseen julkisin varoin vaikuttaneet sanomalehtikustantamisalan rakenteeseen Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Lisäksi analysoimme sanomalehtikustantamisen liiketaloudellista kehitystä näissä maissa, sillä liiketaloudellisen suorituskyvyn tarkastelu ja ymmärtäminen on tärkeää, kun keskustellaan valtion sanomalehtien tukipolitiikan tavoittelemista ja jo saavutetuista tavoitteista (ks. esim. Gustafsson ym. 2009). Kaiken kaikkiaan voimme paperillamme kontribuoida sanomalehtiliiketoiminnan tutkimukseen erilaisten mediajärjestelmien kontekstissa. Tutkimuskysymyksemme ovat: RQ1 Minkälaista sanomalehtien media- ja tukipolitiikkaa on harjoitettu kolmessa Pohjoismaassa? RQ2 Miten valittu media- ja tukipolitiikka on vaikuttanut sanomalehtikustantamisalan rakenteeseen ja liiketaloudelliseen tulokseen vuosina 2005-2020 tarkasteltavissa kolmessa Pohjoismaassa? Ensimmäinen aineistomme koostuu julkisista asiakirjoista, mediapolitiikkaraporteista ja aiemmista aihetta käsittelevistä tutkimuksista. Toinen aineisto sisältää relevantin tilastomateriaalin. Kolmas tietoaineistomme koostuu sanomalehtikustantajien tilinpäätösanalyysiin pohjautuvista tunnusluvuista vuosilta 2005–2020.