Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tai data-artikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä (A1)

Asiakas- ja potilasturvallisuusindikaattorit ympärivuorokautisissa ja kotiin vietävissä sekä kehitysvammahuollon palveluissa vuonna 2020: valtakunnallinen kartoitus




Julkaisun tekijät: Vaartio-Rajalin Heli, Rauhala Auvo, Ikonen Tuija

Kustantaja: Sosiaalilääketieteen yhdistys

Julkaisuvuosi: 2022

Journal: Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti

Volyymi: 59

Julkaisunumero: 3

DOI: http://dx.doi.org/10.23990/sa.108015

Verkko-osoite: https://journal.fi/sla/article/view/108015


Tiivistelmä

Huolimatta terveydenhuollon kustannus- ja vaikuttavuusmittareiden kansallisesta kehitystyöstä, Suomessa on niukasti vertailukelpoista tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen asiakas- ja potilasturvallisuudesta. Vuonna 2020 alkaneen valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimushankkeen ”Potilas- ja asiakasturvallisuuden kansallinen tilannekuva ja seurantamenettelyt” yhtenä tavoitteena oli selvittää asiakas- ja potilasturvallisuuden mittaamista ja menettelyjä Suomessa. Tässä artikkelissa raportoidaan kyselytutkimuksen havainnot sosiaali- ja kehitysvammaishuollon käyttämistä indikaattoreista.

Asiantuntijatyönä selvitettiin kansainvälisiä ja Suomessa käytössä olevia mittareita ja menettelyjä, joita tunnistettiin kaikkiaan noin 200. Joukossa oli 79 RAI-järjestelmän mittaria. Indikaattorit koottiin Webropol-kyselyyn. Sosiaalihuollon kysely kohdennettiin ympärivuorokautisiin laitos- ja asumispalveluihin, kotiin vietäviin palveluihin sekä kehitysvammahuoltoon. Kysely lähetettiin 170 sosiaalipalvelujen organisaatiolle, joista 87 (51%) vastasi.

Vastanneissa organisaatioissa oli käytössä keskimäärin 56 asiakas- ja potilasturvallisuusindikaattoria 94:stä; eniten maakunnallisilla hyvinvointikuntayhtymillä (69 kpl), yliopistosairaalakaupungeilla (64 kpl) ja keskussairaalakaupungeilla (61 kpl). Yleisimmin seuratut indikaattorit koskivat johtamista ja organisaatiota, vaaratapahtumien raportointia sekä asiakaspalautteita ja reklamaatioita, mutta seurattujen indikaattorien määrissä oli suurta vaihtelua organisaatioiden välillä. Lisäksi RAI-järjestelmän mittareita käytti noin puolet vastaajista laitoshoidossa ja asumispalveluissa sekä kotiin vietävissä palveluissa.

Asiakas- ja potilasturvallisuusindikaattoreita oli käytössä kyselyyn vastanneissa sosiaalipalveluissa kohtalaisesti, omavalvontaohjeiden viitoittamana, mutta seuranta vaikutti epäyhtenäiseltä ja pääasiassa reaktiiviselta. Jatkotutkimusta tarvitaan siitä, kuinka järjestelmällisesti, avoimesti ja terveydenhuollon toimintaan integroituneena indikaattoreita käytetään, sekä siitä, mikä yhteys seurattavien indikaattorien määrällä on asiakasturvallisuuden tasoon.


Last updated on 2022-02-12 at 15:34