Artikkelissa selvitetään asiantuntijahaastatteluin, millaiseksi turvapaikkapäätösten tekijät ja queer-järjestötoimijat mieltävät järjestötoimijoiden roolin ja merkityksen seksuaalista suuntautumista koskevassa turvapaikkapäätöksenteossa. Queer-järjestöillä on turvapaikanhaussa miltei institutionalisoitunut asema: vastaanottokeskukset ohjaavat turvapaikanhakijoita queer-järjestötoimintaan ja Maahanmuuttovirasto tukee toimintaa tarjoamalla tulkkauspalveluita. Silti aihepiiriä on tutkittu Suomessa vähän. Haastattelemani päätöksentekijät olivat kiinnostuneita turvapaikanhakijan queer-järjestötoiminnasta sekä näkivät järjestöjen lausunnoista olevan turvapaikanhakijalle hyötyä epäselvissä tapauksissa tai hakijan kertomuksen tukena.Queer-järjestötoimijat ovat paljon vartijoina ottaessaan kantaa turvapaikanhakijan seksuaaliseen suuntautumiseen, sillä päätöksentekijät saattavat mieltää heillä olevan seksuaalisuuteen liittyvää erityistä asiantuntijuutta. Turvapaikanhakija voi saada järjestötoiminnasta tietoa siitä, miten kertoa seksuaalisesta suuntautumisesta tavalla, jota päätöksentekijät ymmärtävät ja pitävät olennaisena. Turvapaikkapäätöksentekoon voivat laajassa mielessä osallistua myös järjestötoimijat määritellessään, millaiset turvapaikanhakijat kuuluvat uskottavasti seksuaalivähemmistöön. Queer-järjestöjen merkitys turvapaikkapäätöksenteossa voi asettaa vaikeaan asemaan turvapaikanhakijat, jotka eivät halua osallistua järjestötoimintaan, joille järjestötoimintaa ei ole tarjolla tai joiden seksuaalisuus ei ole järjestötoimijoiden tunnistettavissa. Artikkelin tavoitteena on tuoda uusia näkökulmia maahanmuuton kontrollia sekä kolmannen sektorin ja julkisen vallan välistä suhdetta koskevaan keskusteluun.