Arkeologisen kylätutkimuksen menetelmät: Esimerkkinä Turun kaupunkia ympäröivät keskiaikaiset kylät Artikkelissa esitellään ja arvioidaan eri menetelmien hyödyllisyyttä historiallisen ajan kylätonttien tut-kimuksessa. Turun yliopiston arkeologian oppiaineen vuonna 2020 käynnistyneessä hankkeessa "Turun keskiaikaiset kylät osana kaupungistumisen historiaa" testattiin kaukokartoitusta, droonikuvausta, kasvil-lisuusinventointia ja maatutkausta. Kaukokartoituksessa parhaan tuloksen saa käyttämällä useita erilai-sia aineistoja rinnakkain, koska ne täydentävät toistensa maaston muotoon ja väri-informaation liittyviä puutteita. Kaukokartoituksen tavoin droonikuvaus paljastaa etenkin tontin isompia piirteitä ja suhdetta ympäristöön. Kasvillisuusinventointi sopii kylätonttien paikantamiseen sekä maankäytön historian tar-kasteluun. Maatutkaus puolestaan toimii hyvin, jos kyseessä on hiekkapohjainen, nurmi-tai puistoalueen peittämä kylätontti. Tutkassa näkyvät uudemmat rakenteet voidaan osin sulkea pois historiallisen kartta-aineiston ja aluetta koskevien valvontaraporttien avulla. Kylätonttien inventoinnissa, koekaivauksissa ja kaivauksissa on havaittu, että stratigrafia vaihtelee esimerkiksi autioitumisajankohdan vuoksi, mutta Tu-run seudun tonteilla on myös yhdistäviä tekijöitä, kuten sijainti hiekka-tai moreenimäkien reunoilla tai päällä. Sekä autioitumisajankohdalla että maaperällä on vaikutusta kohteen kaivausmetodiikan valintaan.

​​​​​​​Metoderna för arkeologisk undersökning av byar: De medeltida byarna omkring Åbo stad som exempel I artikeln presenteras olika metoder för undersökningen av byar från historisk tid, och metodernas använd-barhet bedöms. I projektet "Turun keskiaikaiset kylät osana kaupungistumisen historiaa" (Åbos medeltida byar i urbaniseringens historia) som år 2020 sattes igång av arkeologiämnet vid Åbo universitet testades fjärranalys, drönarfotografering, vegetationsinventering och georadar. I fjärranalys uppnås bästa resultatet genom att använda flera olika sorters material sida vid sida, eftersom materialen kompletterar varandras brister rörande terrängens form och färginformation. Likt fjärranalys avslöjar drönarfotografering särskilt tomtars stora drag och förhållande till omgivningen. Vegetationsinventering lämpar sig för lokaliserande av bytomtar samt granskning av markanvändningens historia. Georadar fungerar i sin tur bra då det rör sig om bytomtar på sandmark som är täckta av gräsmatta eller parkmark. Nyare strukturer som syns i radarn går delvis att utesluta med hjälp av historiskt kartmaterial samt rapporter från arkeologiska över-vakningar som utförts på området. I inventeringar, förundersökningar och utgrävningar av bytomter har det observerats att stratigrafin varierar beroende på till exempel tidpunkten då bytomten övergivits, men för bytomterna i Åbotrakten finns även gemensamma faktorer såsom deras placering på eller i kanten av sand-och moränbackar. Både tidpunkten då bytomten övergivits och jordmånen har inverkan på valet av utgrävningsmetoder.