Oikeudenmukainen tulonjako ruokaketjussa on yksi tärkeimmistä syistä hankkia elintarvikkeet lähiruokayritysten ja -verkostojen kautta. Tämä selviää Lähiruoka ja sosiaaliset verkostot -verkkokeskustelusta, johon osallistui lähiruokaketjujen ja yritysten asiakkaita toukokuun lopussa. Verkkokeskustelu on osa Lyhyet läheiset ketjut -lähiruoka ja sosiaalinen pääoma -hanketta, ja siinä haluttiin selvittää, mitä sosiaalisen pääoman osatekijöitä liittyy lähiruokaverkostoihin ja jakelukanaviin ja mitkä niistä ovat merkityksellisiä asiakkaiden ja yritysten kannalta. Lähiruoka­verkostot, kuten suoramyyntipaikat, REKO-lähiruokarenkaat ja ruokaosuuskunnat sekä uuden­tyyppiset lähiruokayritykset ovat lisänneet suosiotaan viime aikoina.

Tulos yllätti, sillä aiemmissa selvityksissä maku, tuoreus ja laatu ovat olleet keskeisiä syitä valita lähiruokatuotteita. Toteutetussa keskustelussa ne kyllä nousivat esille, mutta eivät yhtä voimakkaasti kuin aiemmin. Ennen kaikkea keskustelijat arvostavat lyhyitä jakeluketjuja, joissa turhat välikädet on karsittu pois ja asiakkailla on henkilökohtainen kontakti yrittäjien kanssa niin kasvotusten kuin netissäkin.

Kuudentoista eri lähiruokayrityksen ja -verkoston asiakkaat keskustelivat runsaan viikon ajan Luonnonvarakeskuksen (Luke) hallinnoimilla vastuuverkkosivustoilla siitä, mitä lähiruoka-asiakkuus heille antaa. Luke moderoi keskustelua ja teki keskustelusta yhteenvedon. Tulosten perusteella lähiruoka-asiakkaat kokevat saavansa hyvin tietoa yrityksistä. He voivat kysyä suoraan tuottajalta mieltään askarruttavista asioista. Tämä puolestaan lisää luottamusta yrittäjien toimintaan ja tuotteita kohtaan. Tieto lisää myös mielenrauhaa, tiedetään mitä ja millä tavalla tuotettua nautitaan. Kuluttajat ovat yhä tietoisempia eri tuotantotavoista ja kokevat, että läpinäkyvästi toimivat yritykset ovat oikeutettuja oikeudenmukaiseen tulonjakoon. Asiakkuuden kautta keskustelijat kokevat voivansa vaikuttaa tuottajan talouteen ja siten toiminnan jatkuvuuteen. Näin he voivat myös varmistaa tuotteiden saatavuuden jatkossa.

Keskustelujen perusteella käy ilmi, että lähiruoka on muutakin kuin ravintoa. Lähiruoan ympärille syntyy samanhenkisten ihmisten kanssa sosiaalisia kontakteja. Tämä lisää yhteisöllisyyttä ja luo hyvää oloa. Lähiruokatoiminta koetaan jopa alueen vetovoimatekijäksi. Keskustelussa myös selvisi, että lähiruoka tuottaa kuluttajille elämyksiä - hankkiessaan lähiruokaa verkostoista kokee osa saavansa pienen palan maaseutua mukaansa.

Keskustelijat kokivat henkilökohtaiset kontaktit siis erityisen tärkeiksi. Suora kohtaaminen tuottajien ja yrittäjien kanssa niin netissä kuin kasvotusten, onkin yksinkertainen ja kustannustehokas tapa yrittäjälle edistää luottamusta, arvostusta sekä kuluttajien osto- ja maksuhalukkuutta. Kysymällä ja kuuntelemalla toimija pystyy osoittamaan asiakkaalle arvostavansa tätä, mikä puolestaan lisää sitoutumista. Asiakkailla vaikuttaisi myös olevan vilpitön halu puhua käyttämästään yrityksestä ja sen tuotteista hyvää. Tätä sosiaalista pääomaa lähiruokatoimijan ei kannata hukata. Vaikka inhimillisiä erehdyksiä välillä sattuisikin, rehellisyys palkitaan. Sosiaalisen pääoman hyödyntäminen ja sen kasvattaminen ei siis välttämättä vaadi suuria taloudellisia panostuksia. Kyse on enemmänkin yrittäjän oivaltamisesta, asenteesta ja toimintatavoista. Tämän hankkeen avulla halutaan tunnistaa ja edistää näiden käyttöä lähiruokaverkostoissa.

Lyhyet läheiset ketjut – lähiruoka ja sosiaalinen pääoma (LähiSos) -hankkeen tarkoituksena on selvittää sosiaalisen pääoman ja kestävyyden merkitystä, ilmiötä ja mahdollisuuksia lähiruokayrittäjien ja heidän asiakkaittensa välillä. Hankkeen tavoitteena on auttaa yrittäjiä tunnistamaan ja hyödyntämään sosiaalisen pääoman mahdollisuudet yritystoiminnassa. Hankkeeseen osallistuu kuusitoista erilaista lähiruokayritystä ja -verkostoa Hämeessä, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa, pääkaupunkiseudulla ja Varsinais-Suomessa.

Hankkeessa mukana olevat yritykset pääsevät tapaamaan toisensa Ween Maan Wiljaa -tapahtumassa Jyväskylässä 19.9. Toinen verkkokeskustelu toteutetaan vuoden 2016 alussa ja sähköinen opas tuloksista julkaistaan vuoden lopussa. Maa ja metsätalousministeriön Ruokaketjun ja MTK ry:n rahoittamaa hanketta (1.1.2015- 31.12.2016) koordinoi Turun yliopiston Brahea-keskus ja sitä toteutetaan yhteistyössä Hämeen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulujen kanssa.

Leena Erälinna Turun yliopiston Brahea-keskus

Leena Pölkki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Hanna Hauvala, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu

Pia Rupponen, Hämeen ammattikorkeakoulu