G1 Polytechnic thesis, Bachelor’s thesis
”Hanhenmunahippu” ja 3585 muuta –
Kaarinan Ravattulan Ristimäen rautakautinen kalmisto palaneen saven valossa
Authors: Kinnunen Joonas
Publisher: Turun yliopisto
Publication year: 2012
Abstract
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Kaarinan Ravattulan Ristimäen kalmistoaluetta ja siellä esiintyviä rakenteita. Tarkoituksena on hahmottaa kalmiston käyttöaikaa ja
rakenteiden suhdetta kalmistoon, erityisesti palaneen saven analyysin avulla.
Pääaineistona käytetään vuosina 2010-2011 kaivettua palaneen saven aineistoa.
Löytynyt saviaineisto on jaoteltu niistä havaittujen painannetyyppien ja
sintraantumisasteen perusteella. Tämän jälkeen on tarkasteltu yksittäisten tyyppien
levintää. Tutkimuksesta käy selville, että rakenne, josta kalmistoalueen palaneen saven löydöt ovat peräisin, on palanut ennen kuin alueella on alettu suorittaa hautauksia. Kahden radiohiiliajoituksen perusteella kalmistoa on käytetty ainakin ristiretkiajalla, mahdollisesti myös keskiajalla. Palanut savi ei liity alueelta löytyneeseen kivijalkaan, vaan on ennen kalmistoa palaneesta oksapunosrakenteesta. Oksapunosrakenteen ajoitus jää kuitenkin epävarmaksi. Kivijalallisen rakenteen suhde kalmistoon jää niin ikään epävarmaksi. Kristilliseen kontekstiin kivijalkaa ei tämänhetkisin löydöin pysty liittämään. Se on lähes varmasti oksapunosrakennetta ‒ja todennäköisesti myös kalmistoakin‒ nuorempi, mahdollisesti historialliselta ajalta. Ei kuitenkaan ole täysin poissuljettua onko alueella suoritettu hautauksia vielä kivijalallisen rakennuksen aikoihin. Kovin todennäköistä tämä ei kuitenkaan ole.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Kaarinan Ravattulan Ristimäen kalmistoaluetta ja siellä esiintyviä rakenteita. Tarkoituksena on hahmottaa kalmiston käyttöaikaa ja
rakenteiden suhdetta kalmistoon, erityisesti palaneen saven analyysin avulla.
Pääaineistona käytetään vuosina 2010-2011 kaivettua palaneen saven aineistoa.
Löytynyt saviaineisto on jaoteltu niistä havaittujen painannetyyppien ja
sintraantumisasteen perusteella. Tämän jälkeen on tarkasteltu yksittäisten tyyppien
levintää. Tutkimuksesta käy selville, että rakenne, josta kalmistoalueen palaneen saven löydöt ovat peräisin, on palanut ennen kuin alueella on alettu suorittaa hautauksia. Kahden radiohiiliajoituksen perusteella kalmistoa on käytetty ainakin ristiretkiajalla, mahdollisesti myös keskiajalla. Palanut savi ei liity alueelta löytyneeseen kivijalkaan, vaan on ennen kalmistoa palaneesta oksapunosrakenteesta. Oksapunosrakenteen ajoitus jää kuitenkin epävarmaksi. Kivijalallisen rakenteen suhde kalmistoon jää niin ikään epävarmaksi. Kristilliseen kontekstiin kivijalkaa ei tämänhetkisin löydöin pysty liittämään. Se on lähes varmasti oksapunosrakennetta ‒ja todennäköisesti myös kalmistoakin‒ nuorempi, mahdollisesti historialliselta ajalta. Ei kuitenkaan ole täysin poissuljettua onko alueella suoritettu hautauksia vielä kivijalallisen rakennuksen aikoihin. Kovin todennäköistä tämä ei kuitenkaan ole.
UTU Research Portal