Laihat silakat

Silakka Selkämeren ravintoverkossa – taustaa silakan kunnon vaihtelulle ja laihtumiselle 2020–2022


Voimassaoloaika01.02.202331.12.2024

Projektin statusPäättynyt

Vastuullinen johtaja

RahoittajatLuonnonvarakeskus

Projektin kokonaisrahoitus50 000€ - 100 000€

YK:n kestävän kehityksen tavoiteVedenalainen elämä

TiivistelmäArandan kaikuluotaus- ja koetroolausmatkalla Selkämerellä syksyllä 2020 (BIAS) kookkaiden silakoiden havaittiin laihtuneen edeltävästä vuodesta, mutta ilmiö voimistui edelleen vuonna 2021, jolloin erityisesti kookkaat, vähintään 16-senttiset ja/tai 4-vuotiaat silakat olivat tutkimusmatkan aikaan laihoja tai hyvin laihoja, nälkiintymistäkin oli havaittavissa. Vastaavaa, vanhimmissa ikäryhmissä näkyvää kuntokertoimen pudotusta kuin syksyllä 2021 ei ole havaittu aiempina vuosina vuodesta 1973 alkaneessa aikasarjassa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ja todentaa pyyntikokoisen silakan laihtumiseen ja kasvun pysähtymiseen johtaneita syitä tarkastelemalla silakka-aineiston muuttujien (mm. kunto, kasvu, kutubiomassa, rekrytointi) yhteyksiä muutoksiin ravintoverkossa ja silakan ravinnossa. Silakan ravintoa tarkastellaan Selkämeren eri alueilta ja vertailuaineistona myös Itämeren pääaltaan pohjoisosasta otetuista näytesilakoista. Näytesilakoita kerätään maha-analyyseihin myös eri vuodenaikoina, koska näin päästään seuraamaan plankton- ja pohjaeläinyhteisön vuodenaikaisten vaihtelujen vaikutuksia silakan ravintoon. Isotooppitutkimuksilla tarkastellaan eri ravintoeläinten merkitystä silakan kokovuotisessa ravintovaliossa. Silakkamuuttujia tarkastellaan tilastollisesti myös SYKE:n keräämään plankton- ja pohjaeläinaineistoon sekä abioottisiin muuttujiin nähden


Last updated on