Olen alkujaan turkulainen (kasvi)ekologi, jonka erityisenä mielenkiinnon kohteena ovat kasvien, kasveihin assosioituneiden mikrobien (endofyyttiset ja epifyyttiset mikrobit, mykorritsat, patogeenit) ja kasveja syövien eläinten väliset vuorovaikutussuhteet. Mallisysteeminämme on jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan ollut heinien (suku Festuca) ja niiden systeemisten, siementen mukana levittäytyvien endofyyttisten sienten (Epichloe) välinen suhde. Viime vuosina tutkimukseni on suuntautunut maatalousympäristöön ja sen kemikalisoitumisen (glyfosaatti) aiheuttamiin vaikutuksiin eri trofiatasoilla. Tutkimuskysymysten ratkaisemiseen käytämme lähtökohtaisesti pitkäaikaiskokeita pelolla tai maastossa, joista saamme materiaalia laboratoriokokeisiin ja mm. molekyylianalyyseihin ja mallinnukseen. 

Suurimman osan tutkimuksestani olen tehnyt yhteistyössä mieheni Kari Saikkosen (Prof., Biodiversiteetti yksikkö, Turun yliopisto) kanssa. Tutkimuksemme on kuljettanut meitä tutkimusvierailuille mm. Arizonaan (1995-1997) ja heinä-endofyyttitutkimuksen keskukseen Kentuckyyn (2014) sekä heinienkeräysmatkoille mm. Färsaarille, Grönlantiin ja Kanadaan.  Teemme aktiivisesti tutkimusyhteistyötä eri heinä-endofyyttiryhmien kanssa sekä Euroopassa että Etelä- ja Pohjois-Amerikassa.

Johdan Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusprojektia (2017-2021) 'Glyfosaatin epäsuorat vaikutukset ekosysteemissä'.

Glyfosaatti
on maailman käytetyin torjunta-aine. Sitä käytetään rikkakasvien torjuntaa ja sen
teho perustuu sikimaattikierron estämiseen vihreillä kasveilla.  Koska eläinsoluissa ei ole sikimaattikiertoa,
glyfosaatin on oletettu olevan vaaraton eläimille ja ihmiselle. Sikimaattikierto
löytyy kuitenkin monilta mikrobeilta, joten glyfosaatti voi mahdollisesti vaikuttaa
mikrobien aktiivisuuteen ja muovata mikrobiyhteisöjä maaperässä, kasveissa ja
muissa organismeissa. Tutkimuksessamme käytämme moderneja teknologioita
tutkiaksemme kasvien ja eläinten mikrobiomistoa, niiden vuorovaikutussuhteita
kasvihormonien kanssa ja glyfosaatin vaikutuksia kasvien puolustusyhdisteisiin,
kasvien kasvuun ja lisääntymiseen, sekä selkärangattomiin ja selkärankaisiin
kasvinsyöjiin.

Opetukseni sisältää kursseja kasvien, mikrobien ja kasvinsyöjien välisistä vuorovaikutussuhteista, sekä agroekologiasta ja - evoluutiosta. Suurin osa opetuksestani on kuitenkin kandi-, pro gradu- ja väitöskirjatöiden ohjausta, jotka liittyvät yleensä meneillään oleviin tutkimusprojekteihin.