Laura Airas
Professor of Neuroimmunology, MD, PhD
laura.airas@utu.fi Itäinen Pitkäkatu 4 Turku ORCID-tunniste: https://orcid.org/https://orcid.org/0000-0002-9751-5881 |
Neurologia; Neuroimmunologia; Multippeli skleroosi; PET-kuvantaminen; MRI
Multiple sclerosis research, @multiplesclerosisresearchfinland, Neuroinflammation research, INFLAMES Flagship
Laura Airas on toiminut neuroimmunologian professorina Turun yliopistossa vuodesta 2017 alkaen. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Turun yliopistosta vuonna 1991. Jo lääketieteen opintojensa ohessa hän aloitti väitöskirjatyönsä immunologian ja solubiologian alalla professori Sirpa Jalkasen tutkimusryhmässä. Osan väitöskirjatyöstään Airas teki Glaxo Institute of Molecular Biology-tutkimuskeskuksessa Genevessä, Sveitsissä kansainvälisessä korkeatasoisessa tutkimusympäristössä. Hän sai TY erityismaininnan väitöskirjatyöstään. Airas valmistui neurologian erikoislääkäriksi vuonna 2001 ja neurologian dosentiksi vuonna 2007 Turun yliopistosta. Vuodesta 2003 hän on johtanut tutkimusryhmää, joka on keskittynyt tutkimaan MS-taudin eri aspekteja. Tällä hetkellä Airaksen tutkimusryhmä toimii Turun PET-keskuksessa, ja tutkimuksen kohteena on erityisesti etenevän MS-taudin patofysiologia. Tutkimusryhmä käyttää hyväksi PET-kuvantamista, MRI-kuvantamista, biomarkkeritutkimusta sekä geneettisen tutkimuksen menetelmiä. Noin 10 hengen tutkimusryhmään kuuluu lääkäreitä, matemaatikkoja, perustutkijoita sekä lukuisia opiskelijoita. Ryhmä tekee yhteistyötä eri taustaisten (PET, metabolomiikka, immunologia, neurologia, neuroimmunologia) tutkijoiden kanssa eri puolilla maailmaa. Ryhmän tutkimusrahoitus tulee Suomen Akatemialta, Sigrid Juselius säätiöltä, ERVA-rahoituksesta, Suomen Kansalliselta Neurokeskukselta sekä teollisuudesta. Tutkimuksen ohella Airas tekee kliinistä työtä Tyksin neurotoimialueella neurologian erikoislääkärinä MS-potilaita tutkien ja hoitaen. Hän on osallistunut useisiin MS-taudin kansainvälisiin monikeskus-lääketutkimuksiin Suomen päätutkijana. Airas toimii TY tohtoritoimikunnan jäsenenä, sekä useiden kansainvälisten kongressien tieteellisen ohjausryhmän jäsenenä (ECNP, EAN, ECTRIMS, NNN). Hän on antanut säännöllisesti asiantuntija-arvioita neurologian ja neuroimmunologian alan arvostetuimmissa julkaisusarjoissa, sekä luennoinut MS-taudista sekä kotimaassa että ulkomailla. Vuonna 2015 hän sai kansainvälisen Grant for Multiple Sclerosis Innovation (GMSI) palkinnon, ja seuraavana vuonna hän piti Yalen yliopistossa Grand Rounds luennon. Akateemisen lukuvuoden 2016–2017 hän työskenteli Yalen yliopistossa Yhdysvalloissa vierailevana professorina.
Laura Airaksen tutkimusryhmä tutkii MS-taudin eri aspekteja. Vuonna 2003 hän aloitti Suomessa kansallisen monikeskustutkimuksen, jonka tavoitteena oli tutkia niitä immunologisia mekanismeja jotka myötävaikuttavat MS-taudin rauhoittumiseen raskauden aikana, ja aktivoitumiseen synnytyksen jälkeen. Tämä tutkimuslinja tuotti useita väitöskirjoja sekä alalla säännöllisesti siteerattuja kansainvälisiä julkaisuja. MS-potilaat ovat usein nuoria naisia, ja raskauteen liittyvät asiat ovat keskeisiä potilaiden hoidossa käsiteltäviä kysymyksiä, ja tutkimuksesta saatu tieto on hyödyttänyt MS-potilaita sekä heitä hoitavia kliinikoita.
Vuonna 2008 Airaksen tutkimusryhmä oli ensimmäisten joukossa maailmassa soveltamassa PET-kuvantamista keskushermostotulehduksen tutkimukseen. Tässä oli myötävaikuttamassa Turun PET-keskuksen erinomainen tutkimusympäristö, joka tarjoaa monipuoliset välineet aivotutkimukseen. PET mahdollistaa aivojen patologian tutkimuksen elävillä MS-potilailla. Aivojen patologian parempi tunteminen on tarpeen erityisesti etenevässä MS-taudissa, tähän tautimuotoon kun nykyään ei juuri ole tarjolla tehokkaita hoitoja. Sairauden patogeneesin paremman tuntemuksen myötä myös lääkekehitysmahdollisuudet paranevat. PET-kuvantamisen avulla pystytään mittaamaan piilevää, hiipivää, hermosoluja tuhoavaa ja potilaiden toimintakykyä heikentävää tulehdusta, eli ns. mikroglia-solujen aktiivisuutta. Tätä ei saada mitattua useimmiten käytetyllä aivojen kuvantamismenetelmällä eli MRI:llä. Airaksen tutkimusryhmä on osoittanut PET-kuvauksen avulla että piilevän mikroglia-tulehduksen määrä lisääntyy MS-taudin edetessä, ja sen määrä korreloi potilaiden toimintakyvyn heikkenemiseen. Ryhmä on myös osoittanut, että MS-lääkkeillä pystytään vähentämään mikroglia-solujen aktiivisuutta. Tämän havainnon pohjalta pystytään mahdollisesti kehittämään myös uusia lääkehoitoja etenevään MS-tautiin.
Airaksen tutkimusryhmä pyrkii lähestymään etenevän MS-taudin patogeneesin ongelmaa usealta suunnalta. Yhtenä lähestymistapana on verestä mitattavat biomarkkerit, joiden avulla voidaan arvioida aivoissa tapahtuvia muutoksia. Ryhmä on juuri osoittanut että verestä mitattavilla biomarkkereilla voidaan arvioida MS-potilaan aivopatologian astetta ja laatua. Tämä on helposti toteutettava ja laajalti käyttökelpoinen menetelmä jolla on hyvät mahdollisuudet päätyä myös kliiniseen käyttöön MS-potilaiden seurannassa. Laura Airaksen tutkimusryhmän lähimmät kansainväliset tutkimusyhteistyökumppanit työskentelevät Yalen, Oxfordin ja Baselin yliopistoissa. Myös Suomessa MS-tutkimus on vahvasti verkottunut MS-rekisterin ja Kansallisen Neurokeskuksen myötä. Laura Airas johtaa tällä hetkellä kansallista Neurokeskuksen rahoittamaa MS-taudin pilottitutkimusta johon osallistuvat kaikki Suomen yliopistosairaalat, sekä Tampereen, Turun ja Helsingin yliopistot. Airaksen tutkimusrahoitus tulee Suomen Akatemialta, Sigrid Juselius säätiöltä, ERVA-rahoituksesta, Suomen Kansalliselta Neurokeskukselta sekä teollisuudesta.
Neuroimmunologian professorina Laura Airas on vastuussa Turun yliopiston lääketieteen opiskelijoiden neuroimmunologisesta koulutuksesta. Neurologian kurssin aikana Airas osallistuu myös yleisneurologian perusopetukseen. Airas on ohjannut lukuisia opinnäytetöitä Turun Yliopistossa. Lääketieteen opintoihin liittyvät syventävät opinnot on tehnyt yhteensä 19 opiskelijaa Airaksen ohjauksessa. Hän on myös ohjannut 3 maisteri-opiskelijan gradun, sekä 6 väitöskirjaa. Tällä hetkellä Airaksen ohjauksessa on 8 tohtoriopiskelijaa, 2 pro gradu-tutkielmaa tekevää maisteriopiskelijaa sekä ja 3 lääketieteellisten syventävien opintojen tekijää. Airas on toiminut vastaväittäjänä, väitöskirjan esitarkastajana sekä kustoksena niin Suomessa kuin ulkomaillakin, sekä antanut lausuntoja dosentuureista. Airas osallistuu useamman kotimaisen ja kansainvälisen kongressin tieteellisen ohjelman suunnitteluun kongressin ohjelmatoimikunnan jäsenenä (ECNP, EAN, ECTRIMS, NNN). Hän luennoi säännöllisesti MS-taudista ja neuroimmunologiasta sekä kotimaisissa että ulkomaisissa kokouksissa ja koulutustilaisuuksissa.
- TSPO-Detectable Chronic Active Lesions Predict Disease Progression in Multiple Sclerosis (2023)
- Neurology, Neuroimmunology and Neuroinflammation
(A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä ) - Anti-SARS-CoV-2 vaccination in people with multiple sclerosis: Lessons learnt a year in (2022)
- Frontiers in Immunology
(A2 Vertaisarvioitu katsausartikkeli tieteellisessä lehdessä) - Association between microglial activation and serum kynurenine pathway metabolites in multiple sclerosis patients (2022)
- Multiple Sclerosis and Related Disorders
(A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä ) - CANVAS - tasapainovaikeuksien ja kroonisen yskän mahdollinen aiheuttaja (2022)
- Duodecim
(D1 Artikkeli ammattilehdessä) - Dimethyl fumarate decreases short-term but not long-term inflammation in a focal EAE model of neuroinflammation (2022)
- EJNMMI Research
(A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä ) - Epstein-Barrin virus MS-taudin ajurina (2022)
- Duodecim
(D1 Artikkeli ammattilehdessä) - Establishment of a human induced pluripotent stem cell line (TAUi008-A) derived from a multiple sclerosis patient (2022)
- Stem Cell Research
(A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä ) - Innate Immune Cell-Related Pathology in the Thalamus Signals a Risk for Disability Progression in Multiple Sclerosis (2022)
- Neurology, Neuroimmunology and Neuroinflammation
(A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä ) - Microglia in multiple sclerosis - Pathogenesis and imaging (2022)
- Current Opinion in Neurology
(A2 Vertaisarvioitu katsausartikkeli tieteellisessä lehdessä) - MS-taudin varhainen ja tehokas hoito kannattaa (2022)
- Erikoislääkäri
(D1 Artikkeli ammattilehdessä) - Phenotyping of multiple sclerosis lesions according to innate immune cell activation using TSPO-PET (2022)
- Brain Communications
(A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä ) - Raskauden vaikutukset soluvälitteisiin autoimmuunitauteihin - erityisesti MS-tautiin (2022)
- Duodecim
(A2 Vertaisarvioitu katsausartikkeli tieteellisessä lehdessä) - Smouldering multiple sclerosis: the 'real MS' (2022)
- Therapeutic Advances in Neurological Disorders
(A2 Vertaisarvioitu katsausartikkeli tieteellisessä lehdessä) - The White Matter Rounds experience: The importance of a multidisciplinary network to accelerate the diagnostic process for adult patients with rare white matter disorders (2022)
- Frontiers in Neurology
(A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä ) - Toward Precision Phenotyping of Multiple Sclerosis (2022)
- Neurology, Neuroimmunology and Neuroinflammation
(A2 Vertaisarvioitu katsausartikkeli tieteellisessä lehdessä) - Using personalized prognosis in the treatment of relapsing multiple sclerosis: A practical guide (2022)
- Frontiers in Immunology
(A2 Vertaisarvioitu katsausartikkeli tieteellisessä lehdessä) - Akuutti transversaalimyeliitti vaatii nopean hoidon (2021)
- Duodecim
(A2 Vertaisarvioitu katsausartikkeli tieteellisessä lehdessä) - Effect of dopaminergic medication on adenosine 2A receptor availability in patients with Parkinson's disease (2021)
- Parkinsonism and Related Disorders
(A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä ) - Efficacy and tolerability of folate-aminopterin therapy in a rat focal model of multiple sclerosis (2021)
- Journal of Neuroinflammation
(A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä ) - Fingolimod treatment reverses signs of diffuse white matter damage in multiple sclerosis: A pilot study (2021)
- Multiple Sclerosis and Related Disorders
(A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä )