Olavi Kangas
PhD, Docent
olli.kangas@utu.fi +358 45 138 3790 Assistentinkatu 7 Turku |
Olli vaiko Olavi?
Nimeni on Aarre Olavi
Ensio Kangas. Lapsuudesta saakka olen ollut paremmin tunnettu nimellä Olli.
Isäni oli Iso-Olli ja minä olin Pikku-Olli. Vähitellen epiteetti ’pikku’
hävisi nimestäni. Viimeksi sitä muutama vuosi sitten käytti dementoitunut
tätini (90v) käydessäni häntä hoitokodissa katsomassa. ”Kah, Pikku-Ollihan se
sieltä tulee!” huudahti hän iloisesti. Nyt Turun yliopiston jäykkä ja byrokraattinen
järjestelmä pakottaa minut kulkemaan nimellä Olavi Kangas, joten kuljetaan
sitten sillä...
Yliopistoni
Ensimmäinen yliopistoni
oli synnynkaupunkini Raahen Rautaruukki, jossa lukioaikoinani ja osin myös
opiskeluaikoinani hankin opintotukea. Työ terässulatolla ja
masuunilla tarjosi näköalapaikan yhteiskunnan poliittisiin ja sosiaalisiin
jakoihin. Nuo jaot ovat kulkeneet mukana tutkimusintresseissäni.
Opiskelin Helsingin
yliopistossa yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä ilman sen kummempaa päämäärää.
Samalla työskentelin erilaisissa sosiaalihuollon tehtävissä. Opiskelun päämäärä löytyi toisessa yliopistossani: sain pestin
Matti Alestalon ja Hannu Uusitalon tutkimusavustajaksi Peter Floran mastodonttiseen Growth to Limits –projektiin. Graduni kirjoitin tuossa
projektissa. Monet tutkimusintressini ovat olleet tuon projektin jälkikaikuja.
Tukholmasta Turkuun
Valmistuttuani
valtiotieteiden kandidaatiksi sain vakituisen virkamiespestin Sosiaali- ja
terveysministeriössä. Mutta mitäpä mies ei olisi valmis vaihtamaan säkilliseen
pimeyttä ja kouralliseen tuhkaa. Varma virkamiesura vaihtui epävarmaan
tulevaisuuteen Walter Korven Social Citizenship Indicators projektissa.
Institutet för socialforskning (SOFI) ja Tukholma muodostuikin pitkäksi aikaa kodikseni
ja kolmanneksi yliopistokseni. Tuolloin syntyneet ystävyys- ja kollegiaaliset
yhteistyösuhteet ovat säilyneet tähän päivään saakka. Osin myös tutkimusteemat.
Väitökseni tein kuitenkin
Helsingin yliopiston sosiologiaan, mutta jatkoin työskentelyä Tukholmassa
kunnes vaimoni sanoi muuttavansa lasten kanssa Suomeen. Minä sain kuulemma
muuton suhteen tehdä, mitä halusin. Muutimme Turkuun. 1994 sain Turusta sosiaalipolitiikan
professuurin, jossa viihdyin 10 vuotta. Olin tosin tuosta ajasta virkavapaalla
vierailevana professorina Tukholmassa (SOFI), Sydneyssä (Social Policy Research
Center) ja Bremenissä (Zentrum für Sozialpolitik). Lyhyempiä jaksoja Turun
kaudellani vietin Budapestissä (Eötvös Loránd University) ja Pejingissä (Renmin
University). Useaan otteeseen myös SOFIssa.
Sektoritutkimuksen kautta koukaten
takaisin akatemiaan
Vuonna 2004 tie taas kutsui.
Nyt tutkimusprofessoriksi Kööpenhaminaan The Danish National Institute of
Social Research –tutkimuslaitokseen. Vuonna 2007 Kela houkutteli minut tutkimusosastonsa osastopäälliköksi. 2016 tittelini vaihtui yhteiskuntasuhteiden johtajaksi.
Ulkomaiset houkutukset eivät kuitenkaan ottaneet laantuakseen edes Kelassa.
Vietin Kelasta virkavapaalla Hans Christian Andersen -professorina puoli vuotta
Syd-Dansk Universitetissa 2010-11, jossa minulla 2009-2016 oli myös osa-aikainen
professoraatti valtio-opin laitoksella. Kelan vuosinani vietin kaksi
puolen vuoden periodia Olof Palme professorina Uppsalan yliopiston
valtio-opissa 2015 ja 2017.
Vuodesta 2016 olen toiminut
Strategisen tutkimuksen ohjelmajohtajana Tasa-arvoinen yhteiskunta
–tutkimusohjelmassa ja vuodesta 2018 Professor of Practice -tittelillä Turun
yliopistossa. Lienen myös yksi niitä ’kaiken maailman dosentteja’, joiksi eräs
Suomen pääministeri minunlaisiani luonnehti. Olen dosentti sosiologiassa
Tukholmassa ja Tampereella, sosiaalipolitiikassa Turussa ja
yhteiskuntapolitiikassa Helsingissä. Lisäksi minulla on Research Associate –tituleeraus University of South
African sosiaalipolitiikassa ja kunniatohtorin hattu Åbo Akademista.
Tutkimuksellisesti ja
menetelmällisesti olen kaikkiruokainen. Tämä merkitsee sitä, että osaan vähän
kaikkea, mutta en oikein mitään kunnolla.
Olen ollut mentaalisesti mukana
Verein für
Sozialpolitik –yhdistyksen kokouksissa, New Deal miitingeissä ja Gustav
Möllerin kansankotia ylistävissä puhetilaisuuksissa selvittäessäni
sosiaalipolitiikan historiallista kehittymistä Euroopassa. Olen matkannut Willam
Henry Sheppardin mukana Kongojokea ylävirtaan ja kauhistellut Leopoldia ja kolonialismin pitkää varjoa selvittäessäni
Afrikan sosiaalipolitiikan saloja ja aseellisten konfliktien syntysyitä. Olen
raottanut Rawlsin tietämättömyyden verhoa pohtiessani yhteiskunnallista
eriarvoisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Olen lukenut eduskuntakeskusteluita kirjoittaessani
suomalaisen hyvinvointivaltion poliittista historiaa. Sanojen jumalainen mahti Johanneksen
evankeliumin alun hengessä on tullut tutuksi erilaisissa koeasetelmia
matkivissa ja kehystyksen vaikutuksia luotaavissa tutkimuksissa.
Usein lähestymistapani on
ollut makrohistoriallinen ja makrososiologinen, mutta vieraita eivät ole
myöskään haastattelut, yksilöaineistot, rekisterit, aikasarjat, teksti- tai
kuva-aineistot ja niihin liittyvät metodiikat. Tutkijan sieluni salat selviavät kohdasta 'Publications'.
Viime vuosina suurimman osan
ajastani olen käyttänyt mutapainiin perustulokokeilun suunnittelun ja
arvioinnin kanssa. Tällä hetkellä meneillään
perustuloharrastuksen (kirjasopimus Edward Elgarin kanssa) ohella ovat EU Horizon 2020 -rahoitteinen
Beyond4.0 hanke (www.beyond4-0.eu; jossa Turusta mukana ovat myös Esa Karonen
ja Mikko Niemelä); "Stratification and sustainability: an alternative way of looking at welfare state regimes" (Joakim Palmen (Uppsalan yliopisto) ja
Markus Kainun (Kela) kanssa); "Colonial Production Regimes and Social Policy Models in Africa" sekä "Social Policy as Peace-Maker? Armed Conflicts in Africa" (molemmat Joakim Palmen kanssa) sekä Perusturva ja politiikka -kirjahanke (Mikko Niemelän ja Sampo Varjosen kanssa). Teon alla on myös Oxford Handbook of Social Policyyn historiallis-komparatiivinen katsaus sairaus- ja työtapaturmavakuutuksen kehityksestä OECD-maissa. Niin, ja tietysti Suomen Akatemian Strateginen tutkimusohjelma ottaa oman aikansa.
- Miksi Ranskan eläkeprotestit eivät todennäköisesti toteudu meillä?Työttömyysturvalla pelattavassa poliittisessa kasinopelissä kosolti kortteja pöydällä (2020)
- Sosiaalivakuutus.fiTurun Sanomat
(E1 Yleistajuinen artikkeli lehdessä) - Mitä perustulokokeilusta opittiin? (2020)
- Talous & yhteiskunta
(E1 Yleistajuinen artikkeli lehdessä) - Mitä perustulosta saatiin selville (2020)
- Turun Sanomat
(E1 Yleistajuinen artikkeli lehdessä) - Partisanship, continuity, and change: Politics in Finnish unemployment benefit reforms 1985–2016 (2020)
- Social Policy and AdministrationIPR Blog
(A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä ) - Perustulo ja luottamus (2020) Suomen perustulokokeilun arviointi Kangas Olli, Niemelä Mikko, Ylikännö Minna
(D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys ) - Poikkeukselliset ajat avaavat poikkeuksellisia mahdollisuuksia (2020) Olli Kangas
(D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys ) - Speaking to those who know it best. Does participation in an experiment explain citizens’ attitudes to basic income?Ennakkoluuloihin luisutaan huomaamatta yhä syvemmälle (2020)
- Journal of International and Comparative Social PolicyTurun Sanomat
(A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä ) - Subjektiivisen hyvinvoinnin osa-alueiden rakentuminen työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa saavilla työttömilläESPN Thematic Report on Financing social protection – Finland (2020)
- Yhteiskuntapolitiikka
(A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä ) - Suomen perustulokokeilun arviointiESPN Thematic Report on Financing Social Protection : Finland (2020) Oll Kangas, Signe Jauhiainen, Miska Simanainen, Minna Ylikännö
(D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys ) - Tulta, vettä ja poliittista ajelehtimista (2020)
- Turun Sanomat
(E1 Yleistajuinen artikkeli lehdessä) - Työllisyysasteen mantra (2020)
- Turun Sanomat
(E1 Yleistajuinen artikkeli lehdessä) - (2020)
(E1 Yleistajuinen artikkeli lehdessä) - Työttömyysturvan poliittiset häränpyllyt (2020)
- Turun Sanomat
(E1 Yleistajuinen artikkeli lehdessä) - Welfare state entry and exit over the life course: Employment and the sustainability of the welfare state in different worlds of welfare (2020) Shaping and Reshaping the Boundaries of Working Life Kangas Olli, Palme Joakim, Kainu Markus
(A3 Vertaisarvioitu kirjan tai muun kokoomateoksen osa) - All you need is trust! Results from the Finnish basic income experiment (2019)
(E1 Yleistajuinen artikkeli lehdessä) - Asenteet, demografia, yhteiskunnallinen asema ja politiikka (2019)
- WIP-blogi
(E1 Yleistajuinen artikkeli lehdessä) - (2019)
(E1 Yleistajuinen artikkeli lehdessä) - (2019) Olli Kangas, Laura Kalliomaa-Puha
(D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys ) - (2019) Olli Kangas, Laura Kalliomaa-Puha
(D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys ) - ESPN Thematic Report on In-work poverty – Finland (2019) Olli Kangas, Laura Kalliomaa-Puha
(D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys )