Olen väitellyt filosofian tohtoriksi yleisen historian oppiaineessa Turun yliopistossa vuonna 2001. ​Olen yleisen historian dosentti Turun yliopistossa ja työskennellyt oppiaineen yliassistenttina (2003–2007), yliopistonlehtorina (2008–2009), professorina (2009) ja erikoistutkijana (2010) sekä Ihmistieteiden tutkijakollegiumin (TIAS) erikoistutkijana (2014–2016) ja yliopistonlehtorina (2018–2020) Turun yliopistossa. Olen opettanut yliopistonlehtorina (2012) ja tuntiopettajana (2013, 2018) myös Itä-Suomen yliopistossa, Historian ja maantieteen laitoksella. Tuntiopettajana olen opettanut lisäksi Turun Yliopiston kansainvälisessä Baltic Sea Region Studies -maisteriohjelmassa (BSRS 2013–2017), Nordic Cultural and Social Resilience -maisteriohjelmassa (NOCURE, 2018–2020) ja Finnish Culture and Society non-degree-ohjelmassa (2020-2021). Vuosina 2018–2020 toimin Turun yliopiston yleisen historian yliopistonlehtorina ja vuosina 2018–2022 johdan Koneen Säätiön rahoittamaa tutkimushanketta Puhuvat koneet – Elektroninen ihmisääni tunteiden ja itseymmärryksen tulkkina 1960–2020.

Olen toiminut Turun Historiallisen Yhdistyksen puheenjohtajana (2015–2016), julkaisuvastaavana (2013–2014), varapuheenjohtajana (2010–2014) ja lisäksi johtokunnan jäsenenä (2010–2016) ja julkaisutoimikunnan jäsenenä (2011–). Olen IIPC (International Institute for Popular Culture) task groupin jäsen sekä SELMAN (Centre for the Study of Storytelling, Experientiality and Memory) johtokunnan jäsen. Olen myös Historians Without Borders / Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen hallituksen jäsen (2017–2018).

Tutkimusaiheeni liittyvät Viron ja Baltian historiaan, Suomen historiaan sekä osittain myös Venäjän ja Neuvostoliiton sekä Saksan historiaan. Olen kiinnostunut historiallisen tiedon ja kertomusten käytöstä yhteiskunnassa sekä erityisesti historiakulttuurista, historiankirjoituksesta ja historiapolitiikasta. Näitä aiheita olen tutkinut väitöskirjassani Kansallisen epäonnistumisen historia (2001) sekä tutkimusprojekteissani (2011-2013) ja tutkijakollegiumin kaudellani (2014-2016). Samaan teemaan liittyen olin myös liitännäisjäsenenä Suomen akatemian rahoittamassa Reimagining Futures in the European North at the End of the Cold War -hankkeessa (2014-2017).

Olen tutkinut utopianismin ja nostalgisen menneisyyssuhteen historiaa eurooppalaisessa kulttuurissa liittyen erityisesti 1900-luvun jälkipuolen populaarimusiikkiin ja populaarikulttuuriin laajemmin. Olen myös tutkinut elektronisen popmusiikin (erityisesti Kraftwerk-yhtye) ja studiotekniikan historiaa. Tutkimushanke Puhuvat koneet – Elektroninen ihmisääni tunteiden ja itseymmärryksen tulkkina 1960–2020 (2018–2022) keskittyy ihmisen ja koneiden väliseen, ääneen perustuvan, kommunikaation historiaan, nykyisyyteen sekä laajemmin ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen kulttuuriseen kuvitteluun. Turun historiaan tutkimusintressini ovat liittyneet kaupungin populaarimusiikin historian ja sota-ajan arjen historian kautta.

Olen julkaissut yli 50 tieteellistä artikkelia kotimaisissa ja kansainvälisissä julkaisuissa ja toimittanut neljä tieteellistä vertaisarvioitua kokoomateosta sekä neljä tieteellisen aikakauslehden numeroa. Olen pitänyt yli 30 esitelmää kansainvälisissä konferensseissa ja symposiumeissa sekä yli 30 esitelmää kansallisissa tieteellisissä konferensseissa ja seminaareissa. Lisäksi olen pitänyt useita kymmeniä yleistajuisia luentoja, alustuksia ja puheenvuoroja tutkimus- ja opetusaiheistani kotimaassa ja ulkomailla. Osa julkaisuistani on luettavissa Academia.edu -sivullani: https://utu.academia.edu/PerttiGrönholm