Lotta Aarikka
Doctoral Student
lamaar@utu.fi ORCID-tunniste: https://orcid.org/0000-0003-4809-597X Tutkijasivuni yliopiston sivuilla (in Finnish) |
suomen kieli; kieli-ideologiat, dialektologia; sosiolingvistiikka; suomen murteet; aate- ja oppihistoria, suomen murteiden tutkimushistoria
Väitöskirjan työotsikko: "Murteentutkimuksen metodit ja ideologiat 1871–2018"
Tutkimukseni tavoite on selvittää, millaisia metodologisia ratkaisuja fennistiikan alalla ilmestyneissä murreväitöskirjoissa on tehty. Miten väitöskirjojen aineisto on kerätty ja keiden puhetta tallennettu? Miten aineistoa on käsitelty? Tarkastelemalla kootusti eri aikoina tehtyjen väitöskirjojen metodologisia ratkaisuja pääsen käsiksi tutkijoiden kieli-ideologioihin eli siihen, millaisena kielimuotona ”murretta” on eri aikoina pidetty.
Tutkimukseni toinen tavoite on analysoida murteita tutkivaa kielitieteilijää toimijana: Miten tutkijat perustelevat tekemiään metodologisia valintoja? Miten he tuovat esille omaa kielellistä taustaansa osana tutkimusprosessia? Kolmas tutkimukseni tavoite on hahmottaa, minkälaisena tutkimuskohde – ”murre” – aineistossani näyttäytyy ja millaisista komponenteista sen ajatellaan koostuvan.
Tutkimukseni neljäs, viimeinen ja pääasiallinen tavoite on osoittaa, että tutkijoiden tekemät näennäisesti epäideologiset metodologiset valinnat tuottavat tietynlaisen kuvan tutkimuskohteen käsitteestä – tässä tapauksessa murteesta. Toivon tutkimukseni osoittavan, että metametodologinen analyysi ja tutkijoiden kieli-ideologioiden tarkasteleminen on tieteenalan itseymmärryksen ja kehityksen kannalta välttämätöntä.
Tutkimuskysymykset ja aineisto
Olen jäsentänyt tutkimukseni yksityiskohtaiset tutkimuskysymykset seuraavasti:
1. Millaista aineistoa on tutkittu, kun on tutkittu ”murteita”?
2. Miten aineisto on kerätty ja miten sitä on käsitelty?
3. Millaisia ovat tutkijoiden murteen käsitteeseen liittämät kieli-ideologiat?
4. Miten tutkijat eksplikoivat tekemiään valintoja ja suhdettaan tutkimaansa kielimuotoon?
5. Miten tutkijat määrittelevät murteen käsitteen ja erottavat sen toisista käsitteistä?
Vastaan tutkimuskysymyksiini tarkastelemalla kahta aineistoa: suomen kielen alalla 1871–2018 ilmestyneitä murteita käsitteleviä väitöskirjoja sekä itse keräämääni tutkijoiden haastatteluaineistoa.
Olen rajannut fennististen väitöskirjojen joukosta 51 väitöskirjan osajoukon. Väitöskirjojen joukon muodostin niistä väitöskirjoista, joiden otsikossa mainitaan sana murre. Lisäksi täydensin väitöskirjaotosta ottamalla käsittelyyn väitöskirjat, joiden pääasiallinen aineisto on nimetty ”murreaineistoksi”. Tarkastelen väitöskirjoista pääasiassa niitä osia, joissa käsitellään aineiston keruuta ja käsittelyä. Haastatteluaineistoni koostuu kyseisten väitöskirjojen tekijöiden haastatteluista, jotka suoritan kevään ja kesän 2018 aikana.
- Murre ja sen tutkimus: Näkökulmia fennistisen murteentutkimuksen historiaan ja kieli-ideologioihin 1871–2017 (2023) Aarikka Lotta
(Monografiaväitöskirja (G4)) - Ketä nauraa kielioppivirheillesi? (2022)
- Kotus-blogi – kaikkea kielestä
(Yleistajuinen artikkeli tai blogikirjoitus (E1)) - Ketä nauraa kielioppivirheillesi? (2022) Teeri-Niknammoghadam Krista, Aarikka Lotta, Suomalainen Karita
(Yleistajuinen artikkeli tai blogikirjoitus (E1)) - Soveltavan kielitieteilijän sormenjälkiä etsimässä (2022)
- AFinLA-teema
(Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tai data-artikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä (A1)) - Soveltavan kielitieteilijän sormenjälkiä etsimässä: Kielen rakenteet ja niiden käyttäjät Kirsti Siitosen tutkimuksellisina kiintopisteinä (2022)
- AFinLa-E : Soveltavan Kielitieteen Tutkimuksia
(Toimitustyö tieteelliselle lehdelle, kokoomateokselle tai konferenssijulkaisulle (C2)) - Tutkijat ovat ihmisiä (2019)
- Vähäisiä lisiä: Kirjoituksia kulttuurista, tutkimuksesta ja kulttuuriperinnöstä
(Yleistajuinen artikkeli tai blogikirjoitus (E1)) - Hyödylliset harhapolut (2018)
- Virittäjä-blogi
(Yleistajuinen artikkeli tai blogikirjoitus (E1)) - Murteiden tutkimus väitöskirjojen viitteiden valossa (2018)
- Virittäjä
(Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tai data-artikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä (A1)) - Turhia tohtoreita ei ole (2018)
- Vähäisiä lisiä: Kirjoituksia kulttuurista, tutkimuksesta ja kulttuuriperinnöstä
(Yleistajuinen artikkeli tai blogikirjoitus (E1)) - Arkisto-osaamisen häntä pystyyn (2016)
- Hiiskuttua: Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkolehti
(Artikkeli ammattilehdessä tai kirjoitus ammatillisessa blogissa (D1))