Väitöskirjani tarkastelee eläviä kasveja nykytaiteen voimakeinona. Kutsun teoksia, joissa elävät kasvit ovat merkittävässä roolissa sekä teoksen muotoutumisessa, että sen vastaanotossa, kasvitaiteeksi. Kysyn tutkimuksessani, millä tavoin elävät kasvit osana taideteoksia voivat vaikuttaa katsojiinsa ja olla mukana ehdottamassa entistä kestävämpää ja tasa-arvoisempaa tulevaisuutta. Toisin sanoen, mitä kasvitaiteen voimakeinot ovat ja millainen yhteiskunnallinen muutosvoima kasvitaide voi olla? 

Kotimaisia ja kansainvälisiä 2000-luvun teoksia rinnakkain käsittelevä tutkimus avaa kasvitaiteen erityistä, affektiivista luonnetta ja käsittelee sen herättämiä ekologisia, kulttuurisia ja sosiaalisia kysymyksiä. Tutkimuksen lähtökohdat ovat posthumanismissa ja uusmaterialistisessa taiteentutkimuksessa.