Olen
kosteikkoympäristöihin erikoistunut arkeologi. Olen tutkinut erityisesti esihistoriallisia
kosteikkokohteita ja niiden materiaaleja, kalastuspaikkoja, vettyneitä
puuaineistoja ja prospektointimenetelmiä. Tällä hetkellä (2019–2022)
työskentelen Turun yliopiston arkeologian oppiaineessa Suomen Akatemian tutkijatohtorina
uuden tutkimuksen parissa nimeltä "Kaunista ja katoavaa: Kosteikkojen
orgaanisten arkeologisten aineistojen kerrostuminen ja säilyminen". Tässä tutkimuksessa
perehdyn Humppilan umpeenkasvaneen Rautajärven rantavyöhykkeelle hautautuneen esihistoriallisen
Järvensuo 1 -kohteen (n. 4000–500 eaa.) aineistojen monitieteiseen tutkimukseen
ja säilymisolojen monitorointiin.

Kaunista ja katoavaa: Kosteikkojen orgaanisten arkeologisten aineistojen kerrostuminen ja säilyminen

ABSTRAKTI

Kosteikot ovat uhanalaistuneet kasvavan maankäytön ja
ilmastonmuutoksen myötä. Turvemaiden lisääntynyt käyttö maatalouden,
metsänkasvatuksen ja turvetuotannon toimenpiteissä vaikuttaa suoraan näihin
herkkiin elinympäristöihin, jotka sisältävät monipuolisia luonto- ja
kulttuuriarvoja. Pyrin uudessa monitieteisessä tutkimuksessa jatkamaan
aikaisempaa työtäni kosteikkokohteiden
parissa
ja siirtymään uudelle tasolle tavoitteenani kerätä mitattavaa aineistoa kohteiden säilymisasteesta ja tutkimuksellisesta potentiaalista. Kosteikkojen
vettyneet hapettomat kerrostumat tarjoavat ainutlaatuiset säilymisolot myös orgaanisille arkeologisille aineistoille, joiden tutkimus lisää merkittävästi mahdollisuuksiamme
tehdä päätelmiä muinaisista väestöistä, heidän materiaalisesta kulttuurista,
elinkeinoista ja ympäristöoloista. Keskityn uudessa tutkimuksessani
umpeenkasvaneen Rautajärven rannalla sijaitsevaan esihistorialliseen Järvensuo 1 -kohteeseen Humppilassa (noin 4000–500 eaa.), jota on alustavasti kaivettu
1980 luvulla, mutta jonka tutkimukset jäivät tuolloin keskeneräisiksi.
Umpeenkasvaneen järven maaperän ominaisuuksia mittaamalla (mm. pH, Eh, pohjaveden taso,
geokemia, lämpötila) on mahdollista arvioida arkeologisten kerrostumien säilymisastetta ja tutkimuksellisesta potentiaalia. Lisäksi uudet kaivaukset sekä aineistojen monitieteinen tutkimus tulevat tuottamaan uutta tietoa ihmisen toiminnan
vaikutuksista, kohteen sedimentaatiohistoriasta ja orgaanisten aineistojen säilymisoloista
dynaamisessa järviympäristössä pitkällä aikavälillä. Lisäksi tullaan saamaan
lähtöaineistoa samankaltaisissa ympäristöissä sijaitsevien arkeologisten kohteiden säilymisoloista ja siten lisättyä tietoja niistä
tekijöistä, jotka vaikuttavat kriittisimmin näiden herkkien aineistojen tuhoutumisvauhtiin.