Teen väitöskirjatutkimustani luonnonvaraisten eläinten
kärsimykseen liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Kärsimystä pidetään usein
moraalisesti latautuneena tilana, jonka aiheuttamista tulisi välttää.
Kesytettyjen eläinten kärsimys onkin ollut eläinetiikan tarkastelun kohteena jo
kauan, ja myös lainsäädännössä painotetaan ”tarpeettoman” kärsimyksen
välttämistä. Luonnonvaraisten eläinten kärsimys on kuitenkin usein jätetty
moraalisen keskustelun ulkopuolelle. Luonnossa esiintyvä kärsimys mielletään
usein ”luonnolliseksi” osaksi näiden eläinten elämää ja luonnon toimintaa, johon
ei voi eikä tarvitse puuttua. Tutkimuksessa tarkastelen perusteita luontoon
puuttumista vastaan, sekä puuttumisen puolesta. Hypoteesini on, että luonnonvaraisten
eläinten kärsimyksen poistamiseen on olemassa ainakin jonkinasteinen moraalinen
velvollisuus. Tutkimuksessa tarkastelen, miten tämä velvollisuus voidaan
ymmärtää, mihin asti se voisi ulottua ja minkälaisia konkreettisia seurauksia sillä voisi olla.