Satu Pajarre
 FM (MA)


satu.j.pajarre@utu.fi




ORCID-tunnistehttps://orcid.org/0000-0002-7821-0505





Asiantuntijuusalueet
kuvanveisto; naistoimijuus; taiteen tutkimus; museologia

Biografia

Teen taidehistorian väitöskirjaa naistoimijoiden sijoittumisesta kuvanveiston professioon 1940–1970-luvun Suomessa. Olen pitkän linjan museoammattilainen. Työskentelen päätoimisesti Turun museokeskuksessa, missä johdan Näyttelyt ja yleisötyö -vastuualuetta.  Olen valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopiston Taidehistorian oppiaineesta vuonna 1999. Pitkänä sivuaineena suoritin estetiikan opinnot. Lisäksi olen opiskellut sukupuolentutkimusta, kuvataidekasvatusta ja kasvatustiedettä. Olen myös työn puitteissa suorittanut yritysjohtamiseen, johtamiseen ja esihenkilötyöhön liittyviä tutkintoja.



Tutkimus

Väitöstutkimuksessani ”Aika hyvä naisen tekemäksi – Naistoimijoiden sijoittuminen kuvanveiston professioon 1940–1970-luvun Suomessa” tarkastelen neljänä eri vuosikymmenenä työskennelleen naistoimijan sijoittumista kuvanveiston professioon osana taiteen institutionaalisia järjestelmiä.

Tutkin miten diskurssi toimi heidän kohdallaan profession määrittäjänä. Miten ja minkälaisin termein aikalaisdiskurssi, taideinstituutiot ja taidehistorian yleisesitykset kuvaavat ja arvottavat kuvanveistäjinä toimineiden naisien teoksia ja heidän taiteilijuuttaan. Mikä oli ja on naistoimijoiden teosten muodonannon suhde suomalaiseen tutkimusaikakauden kuvanveiston taidekäsitykseen: julkisen kuvanveiston monumentaalisuusvaatimuksiin, pienoisveistotaiteeseen, taideteollisuuteen sekä muodonannon määrittelyihin (vitaalisuus, primitiivisyys, emotionaalisuus, pragmaattisuus). Miten sitoutuminen omaan muotokielen, tiettyyn kuvanveiston formaattiin ja materiaalivalintoihin on joko edesauttanut tai jarruttanut naisten urakehitystä sekä (sosiaalista ja taiteellista) arvostusta. Tarkennan näkökulmaani naisina toimineiden kuvanveistäjien ja heidän teostensa arvottamiseen formalistisen taideteorian sukupuolittavan muodonannon käsitteen käytön kautta.  Kuinka ambivalentti suhtautuminen kauneuden käsitteeseen (feminiininen–maskuliininen) näkyi ja näkyy naisten teoksia ja ammattia koskevassa taidepuheessa.

Tutkimuksessani keskityn erityisesti neljään taiteilijaan: Essi Renvall (1911–1979), Eila Hiltunen (1922–2003), Laila Pullinen (1933–2015) ja Rauni Liukko (1940–2014).



Opetus

Turun yliopisto, Museologian oppiaine
Perusopintoihin kuuluvan MUSE1116 Näyttely-toiminnan ja museopedagogiikan perusteita -kurssin määräaikaisena tuntiopettajana vuosina 2005–2020




Last updated on 2023-12-07 at 12:31