G4 Doctoral dissertation (monograph)
Aatteellisuudesta valtapolitiikkaan : Kokoomuksen Kaarinan kunnallisjärjestön toiminta ja järjestökulttuuri 1979–2009




List of Authors: Kukkonen Heimo
Publisher: Turun yliopisto
Place: Turku
Publication year: 2019
Number of pages: 369
ISBN: 978-951-29-7590-7
eISBN: 978-951-29-7591-4

Abstract

Väitöstutkimuskohteena on Kokoomuksen Kaarinan kunnallisjärjestön historia ja järjestökulttuuri vuosina 1979–2009. Ongelmana selvitetään Kokoomuksen kannatuksen, jäsenten sosioekonomisen rakenteen, järjestökulttuurin ja toiminnan muutoksia paikallispolitiikan pyörteissä. Tutkimus tukeutuu Kokoomuksen kaarinalaiseen, varsinaissuomalaiseen ja valtakunnalliseen aineistoon, lehtiin ja haastatteluihin. Kaarinan suurimman vasemmistopuolueen, SDP:n, järjestöasiakirjat ovat olleet myös käytössä. 

Konservatismin arvoperustan muutosprosessin kuvauksella muodostetaan taustaa järjestökehitykselle. Järjestökulttuurikäsitteiden pohjalta tulkitaan kokouskäytäntöjä, vakiintunutta kielenkäyttöä, toimintasääntöjä ja organisaation hierarkiaa ja niiden muotoja. Vallankäyttö ja eliittien muodostuminen ja toiminta on kiinnostuksen kohteena. Tutkija on itse myös osallistuvana havainnoitsijana kriittisellä tutkimusotteella. Oikeudenmukaiseen historiatietoon pyritään eri tutkimusmenetelmien hybridimäisellä yhdistämisellä. 

Ensimmäiset viisi vuotta olivat huhtikuussa 1979 perustetun Kokoomuksen Kaarinan kunnallisjärjestön organisointi- ja kehitysaikaa. Silloin perustettiin toimielimet, oma lehti ja vastuuhenkilöjärjestelmä. Ristiriitoja aiheutti aluksi vallankäyttö järjestöjohdon ja valtuustoryhmän välillä. Vuoden 1984 kunnallisvaaleissa vasemmiston hegemonia murtui. Kokoomus ja SDP jakoivat keskeiset luottamuspaikat. Kymmenvuotias järjestö sai vuoden 1988 kunnallisvaaleissa historiansa parhaimman kannatushuipun 36,1 prosenttiyksikköä monipuolisella ehdokasjoukolla, kun jäsenistö oli suurimmillaan, naisehdokkaiden määrä nousi ja järjestön talous oli vakaa. Tutkimuksen mukaan Kaarinassa kokoomusjäsen koki vuosikymmenen loppupuolella kuuluvansa aktiiviseen joukkopuolueeseen. Laajeneva keskiluokka halusi vaikuttaa järjestössä. Ideologia ei herättänyt suuria tunteita, vaan järjestöjäsen oli toimissaan aika pragmaattinen. Kunnallisjärjestöstä tuli vahva toimija. Tutkimus osoittaa, että kultakaudellaankaan järjestö ei aina onnistunut ideaalimalleissaan: ristiriitoja oli joskus neuvotteluissa kuka määrää puolueen suunnan, vastuuhenkilöjärjestelmä ei aina toiminut tai tiedottamisessa oli puutteita. Kunnallisjärjestöstä tuli kuitenkin vahva toimija. 

Lamavuosikymmenen kunnallisvaaleissa 1992 Kaarinan Kokoomus koki suurimman romahduksensa kannatuksen pudotessa lähes yhdeksän prosenttiyksikköä. Pudotus oli suurin koko Varsinais-Suomen Kokoomuspiirin kuntakentässä. Tutkimuksen mukaan järjestötyö laiminlyötiin ja jäsenkato kiihtyi. Uusi kuntapuolue Vihreät käytti tilannetta hyväkseen, Kokoomus menetti otteensa vaalien jälkeisissä neuvotteluissa. Kokoomuksen oli vaalien jälkeen sopeuduttava yhteistyöhön vihreiden kanssa. Tutkimus myös osoittaa, että 1990-luvun jälkimmäisellä puoliskolla Kokoomus etsiytyi kaikkien puolueiden integraatioon työttömyyden ja laskusuhdanteen voittamiseksi. Puolueiden konsensuspolitiikka oli Kokoomukselle välttämätöntä, koska 1992 vaaleissa oli repeytynyt kuilu vasemmiston välille Kokoomuksen tehtyä vaalien jälkeen teknisen vaaliliiton Vihreiden ja keskipuolueiden kanssa. Suuret hankkeet ja talouden kuntoonsaanti edellyttivät laajaa yhteistyötä. Integraatiomyönteisyys oli vahvaa – paikallistasolla oli mentaliteettina toimia EU-myönteisesti. Kunnallisjärjestö oli menettänyt otettaan vaikeana vuosikymmenenä. Vaalipuoluetehtävät osattiin. 

Tultaessa 2000 –luvulle oli jäsenmäärä laskenut. Neuvotteluyhteydet muihin puolueisiin alkoivat heikentyä, kun järjestössä ja luottamustehtävissä keskeisissä asemissa olevat vaihtuivat samanaikaisesti. Neuvottelukulttuuri koettiin vanhana painolastina. Poliittiset aatteet miedontuivat. Tutkimus vuoden 2009 loppuun on osoittanut, että päätöksenteko tuli entistä yksilökeskeisemmäksi ja yhteisen kokoomuslaisen linjan määrittäminen vaikeutui. Vaikka jäsenmäärä oli laskenut oli jäsenien ja valtuustoehdokkaiden koulutustaso noussut. Kaarinan Kokoomuksen korkea n. 30 prosenttiyksikön kannatus sekä kunta- että eduskuntavaaleissa on ollut puolueen kannalta merkittävä. Poliittisen yhteistyön johtajan aseman turvaaminen lienee Kokoomukselle tutkimuksen valossa yksi keskeinen ja ehkä vaikein tulevaisuuden tavoite. Muuttunut aika, henkilöitynyt politiikka ja sosiaalinen media ovat muuttaneet järjestön vaalijärjestöksi. Porvarillisessa politiikassa on esiintynyt sisäistä henkilöiden välistä valtataistelua. Järjestötasolla toiminta on muokkautunut kollektiivisesta yksilökeskeisemmäksi. Valta kiinnostaa enemmän kuin yhteistyö.


Last updated on 2019-21-08 at 21:41

Share link