D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys
FUTUREX – Future Experts -projektin pilottikysely:Korkeakoulutettujen ensimmäisiin oppisopimustyyppisiin täydennyskoulutuksiin osallistuneiden näkökulmia uuteen koulutusmalliin




Julkaisun tekijät: Gröhn Irene, Haltia Petri, Jaakkola Raimo, Klemelä Kirsi, Merenluoto Satu, Palonen Tuire, Pasanen Heikki, Saranpää Mika, Trapp Heli, Tuittu Anne
Kustantaja: Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahean julkaisuja B:13
Julkaisuvuosi: 2012
eISBN: 978-951-29-5076-8
ISSN: 1798-8195

Tiivistelmä

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus perustuu vuonna 2008 mietintönsä jättäneen opetusministeriön työryhmän muistioon, jossa käsiteltiin laajasti korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytilaa ja kehittämiskohteita. Työryhmän mukaan korkeakoulutetulla väestöllä ja asiantuntija- ja johtotehtävissä toimivilla on tarvetta laaja-alaiselle, korkeakoulutasoiselle täydennyskoulutukselle, joko oman osaamisen ylläpitämiseksi tai uudelleen suuntaamiseksi työuran aikana. Työryhmä ehdotti, että korkeakoulutettujen täydennyskoulutustarpeeseen vastattaisiin laajentamalla oppisopimustyyppinen koulutus korkeakoulutettujen täydennyskoulutusmuodoksi. Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus käynnistettiin asteittain. Ensimmäiset oppisopimustyyppiset täydennyskoulutukset alkoivat vuonna 2009. Opetus- ja kulttuuriministeriöpyysi korkeakouluilta esityksiä oppisopimustyyppisistä koulutuksista.


Vuonna 2009 ensimmäiset 10 hanketta saivat rahoituksen. Tämän raportin kysely on lähetetty seitsemälle ensimmäisenä vuonna käynnistyneen koulutuksen opiskelijalle. Kyselyn avulla selvitettiin osallistujien kokemuksia mm. koulutukseen hakeutumisen syistä, aikaisemmin hankitun osaamisen hyödyntämisestä koulutuksessa, ohjauksen toimivuudesta koulutuksen aikana ja lähiopetuksen toimivuudesta. Selvityksen kohteena oli myös osallistujien yleinen tyytyväisyys koulutukseen. Vastaajia pyydettiin lisäksi arvioimaan heidän oman panoksensa osuutta koulutuksessa sekä sitä, miten hyvin heidän työpaikkansa soveltuu oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen toteuttamiseen.
Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä. Tähän tiivistelmään on koottu kyselyn keskeisimmät tulokset. Tutkimuksessa on erityisesti pyritty kartoittamaan tälle koulutusmuodolle tärkeiden periaatteiden toteutumista: opintojen henkilökohtaistamista eli opetussuunnitelman joustavaa soveltamista osallistujien aikaisemmat tiedot ja koulutus huomioiden, työpaikoilla tapahtuvaa oppimisen ohjaamista, koulutuksen yhteydessä toteutettujen kehittämishankkeiden hyödyntämistä sekä työhön ja ammatteihin liittyvien käytäntöjen integroimista koulutukseen ja tutkimustietoon. Työelämän käytäntöjen nivominen korkea-
asteen koulutuksen tuottamaan tietoon on ollut koko koulutusmuodon lähtökohtana. Sen avulla toivotaan korkeakoulujen ja monimutkaisten työympäristöjen vuorovaikutuksen ja kytkösten voimistumista. Vaikka kyselyn tuloksista löydettiin alakohtaisia eroja, niin niistä välittyy tietty perusviesti siitä, mitkä asiat ovat onnistuneet pilottikoulutuksien ensimmäisenä vuonna ja mihin suuntaan koulutusta pitäisi kehittää. Kyselyn perusteella sellaisiksi näyttävät tarkentuvan erityisesti työssäoppimisen merkityksen huomioiminen ja sen onnistunut toteutus, työympäristöihin integroitu ohjaustoiminta sekä yksilöllisten kehityshankkeiden nivominen osaksi koulutusta. Koulutukseen osallistujien tyytyväisyys on tulosten mukaan suhteellisen korkealla tasolla, erityisesti opintojen henkilökohtaistamisen ja koulutukseen liittyvien järjestelyjen osalta. Opintojen henkilökohtaistamiseen on liittynyt koulutettavien aikaisempien opintojen hyväksilukeminen, joka on minimissään merkinnyt hyväksymistä koulutuksen osallistujaksi ja parhaimmassa tapauksessa yksittäiselle opiskelijalle räätälöidyn oppimissuunnitelman tekemistä. Kyselyyn liitettyjen avointen kysymysten vastauksissa on kiinnitetty erityistä huomiota ohjauksen toteutumiseen ja toteutumatta jäämiseen sekä siihen, miten asiantuntijaksi kouluttautuva on huomioitu työpaikallaan. Jos työpaikalla ei ole huomioitu koulutusjakson erityisyyttä, vaan se on jatkunut entisenlaisena, on ollut vaikea ymmärtää, mihin työssäoppiminen perustuu tai miten se eroaa tavanomaisesta työskentelystä. Työssäoppimiseen liittyvät menetelmät ovat saaneet osallistujilta kiitosta silloin kun niitä on ollut ja niiden puuttuminen on aiheuttanut kritiikkiä. Kyselyn tarkat yksityiskohdat on kirjattu raportin tekniseen liitteeseen (Liite 1), jota voi kysyä Futurex -projektin koordinaattoreiltaTurun yliopiston Braheasta. Oppisopimustyyppisen korkea-asteen koulutuksen liittyvän tiedon keräämistä on jatkettu Futurex -projektissa haastattelujen avulla ja nämä tulokset julkaistaan omana raporttinaan myöhemmin. Niiden perustella voidaan saada tarkempaa tietoa koulutuksen haasteista ja sellaisista kriteereistä, joiden varassa ”oppikset” joko seisovat tai kaatuvat.

Last updated on 2019-20-07 at 14:43