Published development or research report or study (D4)
Opitulle tunnustusta - Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen (AHOT)
yleisyys, käytännöt ja kokemukset korkeakouluopiskelussa. Eurostudent VI -tutkimuksen artikkelisarja
List of Authors: Mirka Mäkinen-Streng, Kristiina Ojala, Nina Haltia
Publisher: Opetus- ja kulttuuriministeriö
Publication year: 2017
Title of series: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja
Number in series: 35
Volume number: 2017
ISBN: 978-952-263-497-9
eISBN: 978-952-263-496-2
ISSN: 1799-0343
URL: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-496-2
Self-archived copy’s web address: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-496-2
Korkeakouluopetuksen kehittämisessä on viime vuosina suunnattu huomiota erityisesti
osaamisperustaisuuteen ja osaamisen näkyväksi tekemiseen. Osa tätä kehittämistä on
aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT), jonka arvostus
mm. Euroopassa on viime vuosikymmeninä lisääntynyt. Tavoitteena on myös tehostaa
koulutusta, välttää opiskelijan kannalta päällekkäistä koulutusta ja lyhentää opiskeluaikoja,
jotta työelämään siirtyminen nopeutuisi. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen
ja tunnustaminen onkin huomioitu osana hallituksen kärkihankkeita.
Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen yleisyydestä ja AHOT-käytäntöjen toimivuudesta
on Suomessa julkaistu aiemmin vain harvoja selvityksiä ja raportteja, ja tämän artikkelin
tarkoituksena onkin paikata aukkoa tiedoissa AHOT-prosesseista. Artikkelissa tarkastellaan
aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen yleisyyttä, käytäntöjä ja kokemuksia
korkeakouluopiskelussa. Artikkelin tarkastelu kohdistuu AHOT-menettelyn toteutumiseen
eri korkeakoulusektoreilla ja opintoaloilla sekä eri opiskelijaryhmien kohdalla. Lisäksi tarkastellaan
AHOT-kokemusten ja opintotyytyväisyyden välistä yhteyttä.
Artikkelin tulokset perustuvat vuonna 2016 kerättyyn Eurostudent VI -kyselyaineistoon.
Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista oli hakenut hieman vajaa kolmannes opiskelijoista.
Hakeminen oli hieman yleisempää ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissa.
Molemmilla korkeakoulusektoreilla yli puolet tunnustamista hakeneista sai hyväksiluettua
kaiken tai lähes kaiken hakemastaan. Hyväksilukujen hakeminen ja saaminen vaihtelivat
sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa kuitenkin opintoaloittain. Ammattikorkeakouluissa
tunnustaminen sujui parhaiten kulttuurialalla, matkailu-, ravitsemis- ja liikunta-
alalla, humanistisella ja kasvatusalalla sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla. Yliopistoissa
aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen taas oli sujuvinta oikeustieteellisellä,
teologian ja teatterialalla.
Hyväksilukuja hakivat eniten 30-vuotiaat ja sitä vanhemmat opiskelijat. Vähiten hyväksilukuja
sekä hakivat että saivat opiskelijoista nuorimmat. Opiskelijat, joilla oli taustallaan korkeakouluopintoja,
hakivat tunnustamista muita opiskelijoita enemmän. Onnistunut AHOT-prosessi heijastui opiskelijoiden tyytyväisyytenä koulutuksen sisältöön, opetuksen laatuun,
opintojen aikatauluihin ja järjestelyihin sekä opinto-ohjaukseen. Tunnustamista hakeneista
eniten hyväksilukuja saaneet olivat tyytyväisempiä kuin ne, jotka eivät saaneet kaikkea tai lähes
kaikkea hakemaansa osaamista hyväksiluettua. Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen
onnistuessa opiskelijat siis ovat tyytyväisiä opintoihinsa, kun taas huonosti toteutunut
tunnustamisprosessi on yhteydessä heikompaan opintotyytyväisyyteen.