Published development or research report or study (D4)

Ihmisoikeusindikaattorien käyttäminen Suomen perus- ja ihmisoikeustilanteen seurantaan




List of AuthorsPauli Rautiainen, Juha Lavapuro, Jari Hartzell, Emma Lehtinen, Niina Meriläinen, Riku Neuvonen, Elina Todorov

PublisherValtioneuvoston kanslia

PlaceHelsinki

Publication year2016

Title of seriesValtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja

Number in series36/2016

Start page1

End page134

eISBN978-952-287-284-5

ISSN2342-6799

URLhttp://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=14103


Abstract







ulkaisu on valtioneuvoston selvitys- ja tutkimusohjelmaan kuuluneen kansallisten perus- ja ihmisokeus-
indikaattorien kehittämishankkeen loppuraportti. Julkaisussa esitellään ensin yleisellä tasolla mitä ih-
misoikeusindikaattorit ovat. Tämän jälkeen hahmotellaan Suomeen soveltuvaa oikeusperusteista ihmis-
oikeusindikaattorikehikkoa. Lopuksi ihmisoikeusindikaattoreita pilotoidaan tarkastelemalla oikeuden
terveyteen ja vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutumista.


Julkaisu on kirjoitettu työkaluksi ihmisoikeusindikaattorien käyttöönotolle ihmisoikeuspolitiikan seuran-
nan ja sen ohjauksen välineeksi. Ihmisoikeusindikaattoreista on kirjoitettu aiemmin Suomessa hyvin
vähän, joten julkaisussa selostetaan kansainvälistä ihmisoikeusindikaattorikeskustelua sekä esitellään
ulkomaisia ihmisoikeusindikaattorimalleja.


Tutkijaryhmä suosittelee ihmisoikeusindikaattorityön vahvistamiseksi seuraavia jatkotoimia:




  • ·  Ihmisoikeusindikaattorien kehittäminen sidotaan yhteen konkreettisen ja relevantin ihmisoike-
    uskysymyksen, kuten vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen toteutumi-
    sen seurantajärjestelmän kehittämisen, kanssa.




  • ·  Ihmisoikeusindikaattorityölle osoitetaan vastuuorganisaatio ja nimetään vastuuvirkamies, joka
    koordinoi ihmisoikeuspolitiikan seurantaa ja kansallisen ihmisoikeusindikaattorikehikon kehittä-
    mistä.




  • ·  Keskeiset ihmisoikeustoimijat kootaan yhteiseen ihmisoikeusasiantuntijakeskukseen, jotta so-
    malainen ihmisoikeusarkkitehtuuri selkiytyy ja sen voimavarat saadaan tehokkaasti käyttöön.




  • ·  Viranomaisrekistereitä ja tilastotiedon tuotantoa kehitetään rakenteellisen syrjinnän tunnistami-
    seen ja haavoittuvien ihmisryhmien aseman seurantaan paremmin soveltuviksi.




  • ·  Ihmisoikeusindikaattorityön tulosten hyödyntäminen on valtavirtaistettava osaksi kaikkea lain-
    valmistelutyötä. 







Downloadable publication

This is an electronic reprint of the original article.
This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Please cite the original version.




Last updated on 2021-24-06 at 10:22