Sakari Suominen
Acting Professor, MD, PhD

professori, Kansanterveystiede (Kliininen laitos)

suominen@utu.fi
+358 29 450 4455
+358 50 454 7846

Joukahaisenkatu 3-5
Turku





Asiantuntijuusalueet
Sosiaalisten ja psykologisten terveyden vaara- ja suojatekijöiden epidemiologia
Terveyden edistäminen
Terveydenhuoltotutkimus
Terveyden ja sairauden sosiologia
Lasten ja nuorten terveys
Henkinen kuormitus (stressi) ja terveys


Biografia

Peruskoulutkseltani olen lääkäri. Toimittuani aluksi perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa ymmärsin, että potilaat usein tulivat vastaanotolle myös syistä, jotka eivät olleet puhtaasti lääketieteellisiä vaan olivat yhteydessä muuhun ajankohtaiseen elämäntilanteeseen. Halusin parantaa ammatillisia valmiuksiani kohdata tämän tyyppisiä potilaita, mikä herätti kiinnostuksen terveyden edistämiseen sekä siihen suuntautuvaan tutkimukseen. Kansanterveystieteen alaan kuuluva väitöskirjani valmistui vuonna 1993 ja väittelin Turun yliopistolla samaan aikaan kuin toimin päätoimisena tutkijana Åbo Akademissa, jossa ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta väitellä lääketieteen alueelta. Väitöskirja perustui Aaron Antonovskyn vuonna 1979 julkaisemaan sosiologiseen teoriaan salutogeneesistä. Vastoin useita muita viitekehyksiä salutogeneesin teoria suuntautuu enemmän etsimään terveyden kuin sairauden syitä. Edelleen tänään pidän tätä käänteistä lähestymisnäkökulmaa teoreettisesti ja empiirisesti sekä kiinnostavana että myönteisellä tavalla haasteellisena.

Aikaisemmista työantajistani haluan
mainita Folkhälsanin tutkimuskeskuksen Helsingissä, missä työskentelin
osa-aikaisena vanhempana tutkijana ja tutkimuspäällikköna 90 - luvun
lopulta alkaen seuraavat n. 15 vuotta.   Sinä aikana tutkimukseni laajenivat käsittämään myös terveydenhuoltotutkimuksen sekä erityisenä aiheena maamme suomen- ja ruotsinkielisen väeston terveyserot sekä tätä ilmötä mahdollisesti selittävät mekanismit. En ole suuntautunut viimeksi mainittuun terveyserojen aiheeseen puhtaasta kiinnostuksesta juuri sitä kohtaan vaan enemmän sen johdosta, että tämän alan tutkimustulokset voivat johtaa uusiin vaikuttaviin terveyden edistämisen menetelmiin yleensä, joita kipeästi tarvittaisiin. Olen edelleen kiinnittynyt Folkhälsanin tutkimuskeskukseen ja teen yhteistyötä siellä työskentelevien vanhempien tutkijoiden kanssa.

Vähitellen tutkimuskiinnostukseni laajeni käsittämään myös lasten ja nuorten terveyttä, jota olen tutkinut yhteistyössä 'Suomalaisen perheen terveyskasvatusvalmiudet - Finnish Family Competence (FFC) Study' tutkimushankkeen vanhempien tutkijoiden ja väitöskirjakoulutettavien kanssa. Olen myös tutkinut työn kuormittavuuden yhteyttä terveyteen, enimmäkseen yhteistyössä Individual Participant Data (IPD) konsortion kanssa sekä käynnissä olevan Health and Social Support (HeSSup) etenevän suomalaisen kohorttitutkimuksen avustavana päätutkijana.  

2000 - luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä toimin eri vuosina terveydenhuollon valvontatyössä sekä lääninlääkärinä että osastopäällikköna silloisessa Länsi-Suomen Lääninhallituksessa. Myös sinä aikana jatkoin tutkimustyön tekemistä vapaa-aikanani.

Vuonna 2012 minut nimitettiin kansanterveystieteen professoriksi Nordic School of
Public Health, NHV nimiseen korkeakouluun ja toimin tämän korkeakoulun rehtorina sen kahden viimeisen toimintavuoden aikana ennen sulkemista joulukuussa. NHV perustettiin vuonna 1953 ja sitä ylläpiti Pohjoismaiden ministerineuvosto. Toiminta-aikanaan sen tarjosi ammatillista ja tietellistä jatkokoulutusta enimmäkseen pohjoismaista tuleville terveydenhuollon ja sosiaalitoimen ammattihenkilöille.

Vuonna 2015 minut nimitettiin kokopäiväiseksi kansanterveystieteen professoriksi Högskolan i Skövde - University of Skövde (www.his.se) nimiseen korkeakouluun, joka sijaitsee västra - Götaland läänissä lounais - Ruotsissa. Olen siitä lähtien työskennellyt siellä osa-aikaisesti. Vuodesta 2010 minut nimitettiin Turun yliopiston kansanterveystieteen kliiniseksi opettajaksi but työni alettua NHV:ssa olen työskennellyt ainoastaan osa-aikaisesti Turun yliopistolla. Vuoden 2017 elokuussa minut nimitettiin määräaikaiseksi kansanterveystieteen professoriksi Turun yliopistoon.



Tutkimus

Tutkimustyöni edustaa kahta pääasiallista aluetta, ensiksi käyttäytymislääketiedettä ja sillä tieteenalalla erityisesti salutogeneesiin sekä myöhemmin myös työn kuormittavuuteen liittyvää terveystutkimusta sekä etnisten vähemmistöjen ja lasten ja nuorten terveyttä selvittelevää tutkimusta. Kuitenkin 1990-luvun lopusta asti olen myös harjoittanut terveydenhuollon johtamiseen, hallintoon ja toimintaan liittyvää tutkimusta. Tutkimustyöni yleisenä tavoitteena voisi mainita uusien ja tehokkaiden terveyden edistämisen menetelmien kehittämisen.

Salutogeneesitutkimuksessa olen tutkinut koherenssin tunnetta (sense of coherence, SOC), kyseisen teorian yhtä keskeistä käsitettä ja tämän terveyskytkentöjä (Antonovsky 1979). Koherenssin tunnetta voisi luonnehtia elämänorientaatioksi, joka voidaan teoreettisella tasolla jakaan kolmeen osa-alueeseen, nimittäin ymmärettävyyteen, hallittavuuteen (tai hallinnoitavuuteen) sekä mielekkyteen (tai merkityksellisyyteen). Salutogeneesin viitekehyksen keskeisin teoreettinen anti liittyy niin yhteiskunnallisten kuin yksilöllisten tekijöiden samanaikaiseen huomioimiseen terveyteen sosiologisin mekanismein vaikuttavina tekijöinä. Toinen Antonovskyn teorian kulmakivi liittyy sen suuntautumiseen erityisesti terveyden eikä niinkään sairauden syihin. Tähänastiset pääasialliset empiiriset tulokset voisi tiivistää toteamalla, että vahvan koherenssin tunteen ja hyvän terveyden välillä näyttää olevan itsenäinen positiivinen yhteys, jota ei voi täysin selittää itsestään selvin mekanismein kuten esimerkiksi terveyskäyttäytymisellä. Koherenssin tunteen jakautuminen väestössä tunnetaan melko hyvin, t.s. yksilöillä, jotka ovat sosioekonomisesti paremassa asemassa on myös keskimäärin vahvempi koherenssin tunne, mutta tämä ei kerro olisiko joillakin erityisillä interventioilla mahdollista vahvistaa koherenssin tunnetta. Tämä kaltainen lähestymisnäkökulma voisi kuitenkin olla käyttökelpoinen monessa nykypäivän kansanterveysongelmassa.

Siksi olin läheisessä yhteistyössä FT Salla-Maarit Volasen kanssa käynnistämässä ‘Terve Oppiva Mieli - TOM tutkimusta ISRCTN 18642659’ Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa sekä silloisella Helsingin yliopiston kansanterveystieteen osastolla.  Tutkimushenkilöstö koostuu yhdestä kokopäiväisestä tutkijasta ja vaihtuvasta määrästä osa-aikaisia asiantuntijoita ja tutkimusapulaisia. Tämän satunnaistetun kliinisen kokeellisen tutkimuksen käytännön tavoite on selvittää mindfulness (MF) harjoitusten valmius vahvistaa lasten sisäisiä voimavaroja, jotka tukevat koherenssin tunnetta, oppimista, mielenterveyttä sekä hyvinvointia koulussa ja muualla.  Laaja-alaisemmat sekundaariset vastemuuttujat käsittävät mm. oppilaan huomio- ja keskittymiskyvyn, toverisuhteet, terveyskäyttäytymisen, koulun sosiaalisen ilmapiirin, MF taidot sekä opettajien työhyvinvoinnin.

Toinen keskeinen aineisto, jonka parissa tällä hetkellä teen työtä vanhempana tutkijana ja avustavana päätutkijana on suomalainen etenevä ja edelleen käynnissä oleva Terve Suomi - Health and Social Support (HeSSup, alkuperäisen otoksen N= 64 000) postikyselytutkimus, jonka kyselyaineisto on asiaomaisin viranomaisluvin yhdistetty kansallisiin terveys- ja kuolleisuusrekistereihin. Aineistoa (https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/en/projects/sosiaalisen-tuen-te(408fa563-389a-4fcc-83f4-4f3a47faad04).html) hyödynnetään nykyään erityisesti työn kuormittavuuden terveysyhteyksiä sekä maamme suomen- ja ruotsinkielisen väestön terveys- ja hyvivointieroja selvittävässä tutkimuksessa.



Opetus

Alotin työni akateemisena opettajana vuoden 1985 loppupuolella opettamalla enimmäkseen perustutkintoaan suorittavia lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoita Turun yliopiston kansanterveystieteen osastolla. Aluksi opetin enimmäkseen ryhmäopetuskeskusteluissa sosiaalilääketieteeseen liittyviä kliinisiä näkökohtia sekä annoin ryhmäopetusta silloisesta maassamme käynnissä olleesta VALTAVA terveydenhuoltouudistuksesta. Pidin myös luentoja terveyden ja sairauden sosiologiasta sekä ajankohtaisista kansanterveysongelmista sekä niiden määreistä ja jonkin verran myöhemmin myös terveyden edistämisestä, jolloin opetukseen sisältyi myös jonkin verran viimeksi mainitun aihealueen teoreettisia näkökohtia.

Myöhemmin olen pitänyt lääketieteellisen tiedekunnan perustutkinto-opiskelijoille luentoja epidemiologian perusteista sekä opettanut ryhmäopetuksena terveyden edistämistä, sosiaaliturvan perusteita, terveydenhuollon hallintoa ja johtamista sekä siihen liittyvää lainsäädäntöä ja johtamista sekä valinnaisella kurssilla käyttäytymislääketiedettä. Tieteellisessä jatko- sekä täydennyskoulutuksessa oleville opiskelijoille olen pitänyt luentoja epidemiologiasta ja tutkimusasetelmista, kysely- ja haastattelututkimuksen metodologiasta, tieteellisistä julkaisutyypeistä ja tieteellisen kirjallisuuden kriittisestä lukemisestä sekä terveydenhuollon hallinnosta ja johtamisesta. Opetan edelleen lähes kaikkia tässä kappaleessa mainittuja aiheita Turun yliopistossa sekä Skövden korkeakoulussa, Ruotsissa.

Koska kansanterveystiede muodostaa vain pienen osan koko perustutkinnon curriculumista, sen tai lähialueiden kuten terveyden ja sairauden sosiologian opettamisen keskeinen oppimistavoite on herättää ja ylläpitää opiskelijan kiinnostusta aiheeseen. Osana tätä perustutkinto-opiskelijoiden uudistetun terveyden edistämisen ryhmäopetuksen sisältönä opiskelijat toteuttavat pienimuotoisen terveyden edistämisen käytännon hankkeen eikä heille niinkään tarjota laajamittaista uutta teoreettista tietoa. Lisäksi runsaat käytännön esimerkit sekä ongelmalähtöinen oppiminen (PBL) ovat esimerkkejä menetelmistä, joilla opiskelijan motivaatiota voidaan ylläpitää tai jopa vahvistaa.  

Olen toiminut ainoana tai kanssakirjoittajana  kuudessa oppikirjan luvussa.

Molempiin dosentuureihini liittyvät koeluennot arvioitiin arvosanalla 'erimomainen'. Vuosina 2008-2013 toimin Turun yliopiston kliinisen tutkijakoulun varajohtajana. Tällä hetkellä olen Turun kliinisen tohtoriohjelman johtoryhmän jäsen. Vuodesta 2005 olen toiminut ja toimin edelleen mainitun tohtoriohjelman ja sen edeltäjän koulutustyöryhmän puheenjohtajana. Vuoden 2017 elokuusta olen Sote-tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtaja sekä Sote-täydennyskoulutuksen ohjausryhmän jäsen.  



Julkaisut
null null 1/7 null null

Determinants of sickness absence rate among Finnish municipal employees (2019)
Scandinavian Journal of Primary Health Care
Vuorio Tiina, Suominen Sakari, Kautiainen Hannu, Korhonen Päivi
(
A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä)

Neighborhood socioeconomic status and adherence to dietary recommendations among Finnish adults: A retrospective follow-up study (2019)
Health and Place
Hanna Lagström, Jaana I. Halonen, Ichiro Kawachi, Sari Stenholm, Jaana Pentti, Sakari Suominen, Mika Kivimäki, Jussi Vahtera
(
A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä)

Physical inactivity, cardiometabolic disease, and risk of dementia: an individual-participant meta-analysis (2019) Kivimaki M, Singh-Manoux A, Pentti J, Sabia S, Nyberg ST, Alfredsson L, Goldberg M, Knutsson A, Koskenvuo M, Koskinen A, Kouvonen A, Nordin M, Oksanen T, Strandberg T, Suominen SB, Theorell T, Vahtera J, Vaananen A, Virtanen M, Westerholm P, Westerlund H, Zins M, Seshadri S, Batty GD, Sipila PN, Shipley MJ, Lindbohm JV, Ferrie JE, Jokela M
(
A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä)

The association between bullying victimization in childhood and fibromyalgia. Data from the nationwide Finnish health and social support (HeSSup) study based on a sample of 64,797 individuals (2019)
Journal of Psychosomatic Research
Varinen Aleksi, Kosunen Elise, Mattila Kari, Suominen Sakari, Sillanmäki Lauri, Sumanen Markku
(
A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä)

Body mass index and risk of dementia: Analysis of individual-level data from 1.3 million individuals. (2018)
Alzheimer's and Dementia
Mika Kivimäki, Ritva Luukkonen, G. David Batty, Jane E. Ferrie, Jaana Pentti, Solja T. Nyberg, Martin J. Shipley, Lars Alfredsson, Eleonor I. Fransson, Marcel Goldberg, Anders Knutsson, Markku Koskenvuo, Eeva Kuosma, Maria Nordin, Sakari B. Suominen, Töres Theorell, Eero Vuoksimaa, Peter Westerholm, Hugo Westerlund, Marie Zins, Miia Kivipelto, Jussi Vahtera, Jaakko Kaprio, Archana Singh-Manoux, Markus Jokela
(
A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä)

Empowerment-enabling home and school environments and self-rated health among Finnish adolescents (2018)
Health Promotion International
Simonsen Nina, Lahti Anna, Suominen Sakari, Välimaa Raili, Tynjälä Jorma, Roos Eva, Kannas Lasse
(
A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä)

Lifestyle factors and risk of sickness absence from work: a multicohort study (2018)
The Lancet Public Health
Virtanen M, Ervasti J, Head J, Oksanen T, Salo P, Pentti J, Kouvonen A, Vaananen A, Suominen S, Koskenvuo M, Vahtera J, Elovainio M, Zins M, Goldberg M, Kivimaki M
(
A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä)

Long working hours and depressive symptoms: systematic review and meta-analysis of published studies and unpublished individual participant data (2018)
Scandinavian Journal of Work, Environment and Health
Virtanen M, Jokela M, Madsen IEH, Hanson LLM, Lallukka T, Nyberg ST, Alfredsson L, Batty GD, Bjorner JB, Borritz M, Burr H, Dragano N, Erbel R, Ferrie JE, Heikkila K, Knutsson A, Koskenvuo M, Lahelma E, Nielsen ML, Oksanen T, Pejtersen JH, Pentti J, Rahkonen O, Rugulies R, Salo P, Schupp J, Shipley MJ, Siegrist J, Singh-Manoux A, Suominen SB, Theorell T, Vahtera J, Wagner GG, Wang JL, Yiengprugsawan V, Westerlund H, Kivimaki M
(
A2 Katsausartikkeli tieteellisessä aikauslehdessä)

Obesity and loss of disease-free years owing to major non-communicable diseases: a multicohort study (2018)
The Lancet Public Health
Solja T Nyberg, G David Batty, Jaana Pentti, Marianna Virtanen, Lars Alfredsson, Eleonor I Fransson, Marcel Goldberg, Katriina Heikkilä, Markus Jokela, Anders Knutsson, Markku Koskenvuo, Tea Lallukka, Constanze Leineweber, Joni V Lindbohm, Ida E H Madsen, Linda L Magnusson Hanson, Maria Nordin, Tuula Oksanen, Olli Pietiläinen, Ossi Rahkonen, Reiner Rugulies, Martin J Shipley, Sari Stenholm, Sakari Suominen, Töres Theorell, Jussi Vahtera, Peter J M Westerholm, Hugo Westerlund, Marie Zins, Mark Hamer, Archana Singh-Manoux, Joshua A Bell, Jane E Ferrie, Mika Kivimäki
(
A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä)

Patients' assessment of chronic illness care: a validation study among patients with type 2 diabetes in Finland (2018)
BMC Health Services Research
Simonsen N, Koponen AM, Suominen S
(
A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä)

Reliability of Health Information in the Media as Defined by Finnish Physicians (2018) Well-Being in the Information Society. Fighting Inequalities. WIS 2018 Ahlmén-Laiho U., Suominen S., Järvi U., Tuominen R.
(
A4 Artikkeli konferenssijulkaisussa)

Sickness absence diagnoses among abstainers, low-risk drinkers and at-risk drinkers: consideration of the U-shaped association between alcohol use and sickness absence in four cohort studies (2018)
Addiction
Jenni Ervasti, Mika Kivimäki, Jenny Head, Marcel Goldberg, Guillaume Airagnes, Jaana Pentti, Tuula Oksanen, Paula Salo, Sakari Suominen, Markus Jokela, Jussi Vahtera, Marie Zins, Marianna Virtanen
(
A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä)

Sociodemographic Differences Between Alcohol Use and Sickness Absence: Pooled Analysis of Four Cohort Studies (2018)
Alcohol and Alcoholism
Jenni Ervasti, Mika Kivimäki, Jenny Head, Marcel Goldberg, Guillaume Airagnes, Jaana Pentti, Tuula Oksanen, Paula Salo, Sakari Suominen, Markus Jokela, Jussi Vahtera, Marie Zins, Marianna Virtanen
(
A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä)

Sosiaali- ja terveydenhuollon laatujohtaminen julkisella sektorilla kysetutkimuksen kuvaamana (2018)
Focus Localis
Susanna Friman, Sini Eloranta, Sakari Suominen, Tuija Ikonen
(
A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä)

Success in Weight Management Among Patients with Type 2 Diabetes: Do Perceived Autonomy Support, Autonomous Motivation, and Self-Care Competence Play a Role? (2018)
Behavioral Medicine
Koponen A., Simonsen N., Suominen S.
(
A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä)

Work stress and risk of death in men and women with and without cardiometabolic disease: a multicohort study (2018)
Lancet Diabetes and Endocrinology
Mika Kivimäki, Jaana Pentti, Jane E Ferrie, G David Batty, SoljaT Nyberg, Markus Jokela, Marianna Virtanen, Lars Alfredsson, Nico Dragano, Eleonor I Fransson, Marcel Goldberg, Anders Knutsson, Markku Koskenvuo, Aki Koskinen, Anne Kouvonen, Ritva Luukkonen, Tuula Oksanen, Reiner Rugulies, Johannes Siegrist, Archana Singh-Manoux, Sakari Suominen, Töres Theorell, Ari Väänänen, JussiVahtera, Peter J M Westerholm, Hugo Westerlund, Marie Zins, Timo Strandberg, Andrew Steptoe, John Deanfield
(
A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä)

Association of Self-Perceived Physical Competence and Leisure-Time Physical Activity in ChildhoodA Follow-Up Study (2017)
Journal of School Health
Hamari L, Heinonen OJ, Aromaa M, Asanti R, Koivusilta L, Koski P, Laaksonen C, Matomaki J, Pahkala K, Pakarinen A, Suominen S, Salantera S
(
A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä)

Change in β2-agonist use after severe life events in adults with asthma: A population-based cohort study Life events and bronchodilator usage among adults with asthma (2017)
Journal of Psychosomatic Research
Lietzen R, Virtanen P, Kivimaki M, Korkeila J, Suominen S, Sillanmaki L, Koskenvuo M, Vahtera J
(
A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä)

Correlates of Achieving the Guidelines of Four Forms of Physical Activity, and the Relationship between Guidelines Achievement and Academic Performance: Undergraduate Students in Finland (2017)
Central European Journal of Public Health
El Ansari W, Suominen S, Draper S
(
A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä)

Determinants of physical activity among patients with type 2 diabetes: the role of perceived autonomy support, autonomous motivation and self-care competence (2017)
Psychology, Health and Medicine
Koponen Anne, Simonsen Nina, Suominen Sakari
(
A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä)


Last updated on 2019-15-06 at 02:20